NAVIBARIN KATOAMINEN

Sticky navigation bar

HUOM!!!! ---- ÄLÄ käytä BLOGIN ALAREUNAN UUDEMPI JA VANHEMPI TEKSTI-LINKKEJÄ! -------- OHJE: KULJE "LUE BLOGIAMME"- PAINAKKEIDEN KAUTTA BLOGIJUTTUIHIN. --------

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

START-TIEDEKERHO



StarT-tiedekerhomme liittyy Lumakeskuksen järjetämään StarT-ohjelmaan. StarT-tiedekerhon professorikummina meillä Piilometsässä on Oulun yliopiston arkeologian professori Vesa-Pekka Herva. Aiheemme on: "Eläminen luonnossa - esihistoriasta nykypäivään".
Marraskuun tiedekerhossa lapset suunnittelivat Piilometsän metsikköön kivikautista kotarakennusta ja tutustuivat Vesa-Pekan tuomiin esineisiin. Lapset aloittivat myös oman nuolen ja jousen valmistamisen sekä esittelivät lopuksi Piilometsän ”aarteita”. 

Ja näin se kaikki alkoi...
Dinodauruksiin eskarilaiset pääsivät tutustumaan lähemmin viime toukokuussa, kun kävimme Helsingin luonnontieteellisessä museossa, LUOMUKSESSA.


Kyllä, Vilja arvasi oikein. Kirves. Oikeat tutkijat keskittyvät myös tarkastelemaan esineitä huolellisesti ja saattavat näin päätyä tekemään merkittäviäkin, uusia tieteellisiä havaintoja. Nykyajan ihminen ei pysty aina kuitenkaan varmasti tietämään, mikä kivikautisten esineiden tarkoitus on ollut.

Tiedekerhomme muistutti lievästi ilmaistuna, aikoinaan televisiossa pyörinyttä, Helge Heralan johdattamaa Valehtelijoiden klubia.Tälle kiviesineelle, jossa on reikä keskellä, löytyi käyttötarkoituksia nenärenkaasta sormukseen ja jonkinsorttisiin silmälaseihin. Yrittipä joku työntää reiästä kielensäkin läpi. Ajatteli varmaan, että kivi olisi mahdollisesti voinut olla kivikautisen ihmisen kielikoru. Esineiden kierrätys pöydässä oli kyllä hyvin, hyvin hauskaa!

Antakaa "prossessorille" mietiskelyrauha! Nyt syntyy luovaa tiedettä.

Sitten pääsimme esittelemään Piilometsän aarteita. 

Oli jäniksen papanoita, villamammutin karvaa, yksisarvisen sarvi, lohikäärmeen hammas, kimalainen, koppiainen, jonkun eläimen luita, käärmeennahka... Osa aarteista oli siirretty näköjään taas eri paikkaan. ÄH!

Onko tämä ihan oikeasti Maijan piikkinen lumiukkonokka vai Osku-Oravan kaluama kuusenkäpy?  

Mikä tämä olikaan? Mistä me löydettiin se? Ai niin, sehän on dinosauruksen muna ja se löydettiin erään seikkailun aikana Rekeläntörmän kodalta, kuusen alta. (On kiva, kun arjessa on jotain jännitystä, mutta koululaiset taitavatkin jo tietää jotain, mitä me muut emme vielä tiedäkään... )
 
Dinosauruksen muna? Nyt tarvittaisiin varmaan Piilometsän satuseikkailujen tueksi tieteellistä näyttöä...

Esihistoriallinen saviruukunpalanen. Kuvio saviruukun pinnassa on kampakeraamista koristelua.

Tapin savuparkitsema peurannahka. Se on niin hieno, että sitä pitää aina esitellä vieraille. Nahka on parkittu ikivanhoin menetelmin. Mitä, tytöistäkö nahka "tuoksuu"? Sehän roikkui melkein kuukauden ulkona katoksen alla tuuölettumassa...

Ja tässä Kaisun ja Tapin ylpeydenaihe numero 2. Aivan omin kätösin parkitut ja muokatut kalannahat. On ne vaan upeita! 

Syyskuussa kävimme Nuorittalla tekaisemassa saviruukkuja luonnonsavesta.   

Lapset suunnittelivat ja piirsivät kodan kuvia ja elämää kivikautiselta ajalta. He myös kertoivat Vesa-Pekalle, mitä ovat piirtäneet. Kuviin lisätään vielä tekstiä ja mittaillaan rakennusten sivujen pituuksia. Näissä laskuissa tarvitaan vielä apua!
* Kun neliskanttisen rakennuksen kaksi vierekkäistä sivua kerrotaan, saadaan pinta-ala, m2. Kun kaikki sivut lasketaan yhteen, saadaan piiri. 
* Ympyrämuotoisen kodan pinta-ala = 3,14(pii)*säde potenssiin 2. 
   Kodan piiri=2*3,14(pii)*säde.
* Säde saadaan jakamalla halkaisija kahdella.



Keihästäminen on kivikauden vanhin metsästystapa. Sen rinnalle nousi myös jousi ja nuolet, alkuaan jo 12000 vuotta sitten.







5-vuotiaat tarvitsivat nuolen veistämisessä vielä hieman aikuisen apua.
TÄHÄN TULEE KUVA TYTÖISTÄ.


Koululaiset veistivät omat nuolensa jo tottunein ottein. Tästä jatketaan seuraavalla kerralla eteenpäin. Nuoleen lisätään kärki ja sulat  ja lisäksi veistetään jousi.


TAUSTAA:


Taustaa:
Päiväkoti Piilometsä sijaitsee Ylikiimingin Reki-Vesalassa, museoviraston suojelemalla kivikautisella asuinpainannealueella. Rekikylän asuinpainanteet on valtakunnallisesti merkittävä esihistoriallinen alue, joka on kartoitettu 1990-luvun lopussa.  Vuonna 1998 alueelta kartoitettiin mm. Piilometsän Tapin jo 10 vuotta aiemmin löytämä salmiakin mallinen, reiällinen kiviesine sekä pii- ja kvartsikappaleita. Ossin sisko, Reetta, luetteloi ja numeroi löytämiään saviruukun palasia 6-vuotiaan innokkuudella. Ja tämä tapahtui siis vuonna 1998.
 
Päivähoitolapsi Aukusti löysi kevään 2015 isovanhempienpäivän teemallisessa ja leikkimuotoisissa Piilometsän piha-alueen kaivauksissa suurehkon saviruukunpalasen.

Pohjois-Pohjanmaan museon tutkija-arkeologi  Mika Sarkkinen palkitsi löytäjän ja päiväkoti Piilometsän väen kunniakirjoilla.

Osallistuimme viime vuonna ensimmäistä kertaa StarT-ohjelmaan ja -kilpailuun ja innostuimme siitä toden teolla.
START-PALKINTOMATKA HELSINKIIN 

StarT-teemamme on samalla Vihreä lippu-teemamme ja käsittelemme aihetta kokonaisuutena ainakin noin 2-2½ vuoden ajan.