NAVIBARIN KATOAMINEN

Sticky navigation bar

HUOM!!!! ---- ÄLÄ käytä BLOGIN ALAREUNAN UUDEMPI JA VANHEMPI TEKSTI-LINKKEJÄ! -------- OHJE: KULJE "LUE BLOGIAMME"- PAINAKKEIDEN KAUTTA BLOGIJUTTUIHIN. --------

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

ARKEOLOGIAN LABORATORIOSSA

Lapset pääsivät StarT-ohjelman tiedekerhossa tutustumaan keskiviikkona 20.12. professorikummimme Vesa-Pekan työpaikkaan Oulun yliopistolle. Tutustuimme humanistisen tiedekunnan arkeologian laboratorioon, esine- ja luusaliin sekä pienoismallinäyttelyyn. Vesa-Pekan työkaverit Tiina ja Anna-Kaisa olivat keksineet Piilometsän lapsille kivoja arkeologisia tehtäviä.

Tästä matkamme alkoi:
Arkeologian laboratoriossa oli tehty muuttohommia kesän ja syksyn ajan ja uusi laboratorion paikka löytyy nykyään kartan osoittamasta paikasta. Professori Vesa-Pekka Herva johdatti meitä kohti päämäärää pitkin Oulun yliopiston käytäviä.


Olipa laboratorioon aikamoinen reitti, mutta löytyihän se lopulta! Ensi kerralla osaamme mennäkin lyhyempää reittiä, J-ovesta suoraan arkelogian laboratorioon.


Ensin suuntasimme Oulun yliopiston arkeologian viralliseen laboratorioon, jossa tutkitaan, konservoidaan ja julkaistaan arkeologista sekä kulttuurihistoriallista esineellistä materiaalia. Laboratoriolla on oma kaivausvälineistö ja konservatoriolaboratorio. Laboratorioteknikko Jari Heinonen esitteli lapsille työn alla olevaa esineistöä.

Laboratoriossa tarvitaan tietysti kaiken näköisiä vempeleitä, joilla voi tutkia vanhoja esineitä.

Esine- ja luusalissa oli tehtäväpisteitä. Tässä lajiteltiin samanlaisia esineitä omiin ryhmiinsä. Tutkijatohtori  Tiina Äikäs esitteli lapsille vanhaa valkosavesta valmistettua liitupiippua, jota käytettiin vuosina 1500-1800 tupakan polttamiseen. Mitä pienempi pesä sen vanhempi piippu on.

Dosentti ja akatemiatutkija Anna-Kaisa Salmi  tutki lasten kanssa erilaisia kiviesineitä. Mikä esine on tavallinen kivi ja mikä on entisajan ihmisen käyttämä tarvekalu? Lapset tunnistelivat, katselivat ja haistelivat. Aika hyvin lapset kuitenkin muistivat Vesa-Pekan ohjeet marraskuiselta päiväkotivierailulta. Vanhassa esineessä  voi olla toisella kivellä hiottu reikä, kuten verkonpainossa tai kivessä voi olla terävä reuna, kuten vanhassa kivikirveessä.

Hmmmm. Tutkija-ainesta, tutkija-ainesta... Kivet ja vanhat esineet olivat mahdottoman mielenkiintoisia.








Minkä eläimen kallosta on kyse:
VASTAUS: 1. UHRAK, 2. IVRIH, 3. OROP, 4. ÄMHEL


Tiina ja Anna-Kaisa kertoivat myös kiinnostavasti meille omista tutkimusalueistaan. Tiina tutkii saamelaisia uhripaikkoja, pyhien paikkojen nykykäyttöä sekä kulttuuriperinnön merkitystä. Anna-Kaisan tutkimusalana on puolestaan eläinosteologia, ihmisten ja eläinten väliset suhteet, poronhoidon kehitys sekä ruokakulttuuri.





KAIKILLA OLI HUISIN HAUSKAA! JOKAINEN HALUKAS SAI OLLA MUUMIO.






Kuvun alle kootussa pienoismalleista tehdyssä näyttelyssä oli paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia, pikku-ukkoja ja minikokoisia työkaluja sekä koneita. Näyttely kertoi Keminmaan Valmarinniemen kaivausten arkeologisesta kenttätyöskentelystä.

Pienoismallinäyttely sijaitsee humanistisen ja kasvatustieeteellisen tiedekunnan välisessä aulassa ja on merkitty myös tekstin alussa olevaan karttaan punaisella.


Meidän StarT-aiheenamme on "elämää luonnossa - esihistoriasta nykypäivään" ja teemme  aiheeseen liittyen Piilometsässä kaikenlaista mukavaa entisaikaista puuhailua. StarT-professorikummimme Vesa-Pekka Herva kävi marraskuussa päiväkoti Piilometsässä.
Vesa-Pekka piti lapsille START-TIEDEKERHOA.
 Tuolta linkistä löytyy linkkejä eteenpäin meidän muuhun esihistorialliseen toimintaamme.