Ylikiiminkiläisen yksityisen päiväkoti Piilometsän "Men in black four" palkittiin Suomi 100 -juhlavuoden elämyksellisessä StarT -gaalassa, joka järjestettiin tiistaina 23.5.2017 Helsingin yliopiston päärakennuksen suuressa juhlasalissa. StarT-ohjelma on yliopistojen tiedekasvatuksesta vastaavan LUMA-keskuksen järjestämä ja sen suojelijana toimii Suomen presidentti Sauli Niinistö.
START-GAALA 23.5.2017
Tässä alussa on tietoa StarT-ohjelmasta sekä StarT-gaalasta, jonka jälkeen saamme seurata poikien seikkailua Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa, Observatoriossa sekä Heurekassa.
Seuraavanaa on linkki StarT-gaalan tilaisuuteen. HUOM! Piilometsän edustajien palkitseminen näkyy videossa kohdassa 45:51.
KANSALLINEN START-GAALA 2017 / INTERNATIONAL START GALA 2017
"Yksityisagentit" olivat vastaanottamassa palkinnon ja kunniakirjat yhdessä opensa Ossin kanssa. (Agentti A keksi nasevan ja nappiin osuvan nimen pukumiehille: Yksityisagentit = agentit A, N ja J.)
Ihailtavaa, miten yritykset ja yhteisöt olivat lähteneet tukemaan lasten ja nuorten tieteellistä StarT-ohjelmaa. Piilometsän väki on ikionnellinen ja kiitollinen saamastaan palkinnosta ja sen myötä tulleista kylkiäisistä.
Palkinnoksi Piilometsän väki sai 1000€:n tunnustuspalkinnon, jolla päiväkoti hankki GoPro-actionkameran sekä salaisuuden, jota veistetään juuri parhaillaan Piilometsän naapurin, Vanhalan pihalla. Sen käyttötarkoitus paljastetaan viimeistään syksyllä. Piilometsän väelle palkinnon ojensi Boraealiksen edustaja.
StarT tukee uusien kansallisten OPS:n (opetussuunnitelman perusteiden) mukaisia tavoitteita mm. projektioppimisesta, oppivasta yhteisöstä, tutkimuksellisesta opiskelusta, eheytyvästä opetuksesta, ilmiöpohjaisesta opiskelusta, maasto-opetuksesta sekä modernin teknologian ja koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämisestä. Piilometsä osallistui ohjelmaan pohtimalla avaruutta ja tähtiä hieman omaperäisestä perspektiivistä. Päiväkodin tähtitiimi palkittiin projektityöstään AVARUUSMATKA. (Video on tuossa linkissä tekstin lopussa!)
StarT-hankkeessa pyritään rakentamaan Suomeen rohkeaa kokeilua sekä tieteenrajoja ylittävää projektiopiskelua. Projekteissa on tavoitteena oppia tiimityötä ja luovia lähestymistapoja. Opiskelussa yhdistetään luonnontieteitä, matematiikkaa ja teknologiaa luovasti muihin tieteenaloihin sekä taiteenaloihin, kuten musiikkiin, kuvataiteeseen, draamaan sekä liikuntaan jne.
StarT-toimintaan on päättyvänä lukuvuotena osallistunut yli 800 oppimisyhteisöä 36 maasta. StarT-gaalassa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen jakoi International LUMA Start Award-palkinnot. Palkinnonsaajia oli saapunut esim. Indonesiasta, Marokosta, Liettuasta, Ukrainasta, Unkarista ja Turkista saakka.
Kutsun Start-gaalaan saimme jo maaliskuussa, Oulun Tietomaassa järjestetyssä StarT-aluefestaritapahtumassa. Retken osallistujamäärä oli rajattu, joten tällä kertaa Helsingin-matkalle lähti Piilometsän edustusjoukkio: esikouluikäiset Aukusti, Jere ja Niilo sekä Ossi-pomo, eskariope Kaisu ja opiskelija-Anniina.
Kiitämme tässä vielä paikallista tahoa, eli Oulun yliopistoa ja sen LUMA-keskusta sekä Heli Vaaraa, jotka järjestivät aluefestarin Tietomaassa.
Sekä Suomen tähtitieteellistä yhdistystä Ursaa.
StarT- matkalle lähdettiin maanantaina 22.5.2017. StarT-ohjelma sponsoroijineen osallistui matkakustannuksiin ja tarjosi yöpymiset Hotelli Scandic Parkissa. Koska matkat täältä pohjolasta etelään veisivät ajallisesti runsaasti aikaa, olimme päätyneet tässä ja edellisessä etelänreissussa edullisiin ja nopeisiin Norwegian-lentoihin.
HELSINKI-HELSINGFORS. Illalla saavuimme lähijunalla määränpäähämme, Helsinki-Helsingforsin rautatieasemalle. Pojat osaavat lukea jo hyvin, joten kaikki mahdollinen informaatio poimittiin matkan varrelta. Seuraavaksi etsittiin nimeä: HESBURGER...(Tästä lisää LUOMUS-vierailun yhteydessä hieman jäljempänä.)
Pojat olivat varanneet matkalle karkki- ja tuliaisrahaa. Rautatieasemalla lyötiin porukan viisaat päät yhteen ja hokasimme, että mikä olisi parempi tuliaislahja kotiin kuin Aku Ankan taskukirja. HMMM... Kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Jokainen osti erilaisen kirjan ja niin luettavaa riitti hotellilla vietetyn luppoajan täytteeksikin asti.
Ei tarvinnut päiväkodin aikuisen taaskaan keksiä ohjelmaa, kun ohjelmatoimisto oli mukana omasta takaa. Missä Niilo luuraa? Kuka on tällä kertaa Suomen hauskin tavis? Pystyikö tuomaristo olemaan nauramatta?
Helsingin karttaan on merkitty meidän porukan vierailukohteet.
LUOMUS = Luonnontieteellinen museo 23.5.2017
VAROITUS! Tämä juttu sisältää ns. pönötyskuvia, joita välttelemme normaalioloissa Piilometsän arjessa. Ensimmäinen vierailukohteemme oli toivomuksemme mukaisesti luonnontieteellinen museo. Kaikki luomuksessa otetut kuvat on otettu itse.
Oppaaksemme lähti StarT-tiimin järjestelijänä toiminut, LUMA-opiskelija Kaisa Väätäinen. Palkinnonpokkauksen lisäksi matka toimi pojille opintomatkana. Harvoin pohjoisen Suomen päiväkotilaiset saavat näin mahtavaa tilaisuutta tutustua heitä kiinnostaviin opintokohteisiin Etelä-Suomessa.
Luonnontieteellinen museo: aikaspiraali ja -jana. Vasemmalla kalliomaalaukset.
Giganotosaurus carolinii eli liitukauden loppupuolella 112-94 miljoonaa vuotta sitten Etelä-Amerikassa. Se kasvoi jopa 14 metrin mittaiseksi ja 8 tonnin painoiseksi. Sen pääravintona olivat suuret sauropodit.
Tyrannosaurus Rexin kallon kopio. Alkuperäinen on nähtävillä New Yorkin Luonnontieteellisessä museossa - (American Museum of Natural History). Rex eli liitukauden lopulla Pohjois-Amerikassa noin 70-65 miljoonaa vuotta sitten. Se kasvoi jopa 12 metriä pitkäksi ja painoi 6-8 tonnia.
Luonnontieteellisestä museosta: dinosauruksen munia, fossiileja sekä jalanjälkiä.
Euroopassa ja todennäköisesti Suomessakin on elänyt dinosauruksia. Plateosauruksen luita on löytynyt Euroopasta, mutta Suomen happaman kallioperän ja jääkauden mannerjäätiköiden liikkeiden vuoksi Suomesta ei dinosaurusten fossiileja löydy. Kalliomme on ollut meren pinnalla 360 miljoonaa vuotta, ja sedementtikerrokset, joista dinosaurusten luita voisi löytyä, ovat liuenneet pois.
Etelä-Ruotsista on löytynyt triaskautisia dinosaurusten jalanjälkiä sekä varhaisjura- sekä myöhäisliitukautisia dinosaurusten jäänteitä. Lisäksi maasta on löydetty Rexin sukulaisten Tyrannosauridien sekä Triceratopsin sukulaisten sarvinaamadinosaurusten hampaita.
. *Kuva liitukauden kartta Copyright Dr. Ron Blakey
Tämä ammoniitti kuuluu Pachypictonia-sukuun. Sen kuorikammioiden väliset poimuttuneet kasvusaumat näkyvät erityisen hyvin. Kuvan ammoniitti on halkaisijaltaan n. 40-50cm.
Liitukauden tunnusmerkkejä.
Arovisentti (Bison priscus) oli nykyistä visenttiä suurempi. Sillä oli tuuhea turkki ja pitemmät sarvet kuin nykyisellä visentillä (Bison bonasus). Vieläkin visentti on Euroopan suurin maanisäkäs.
HEH, laitettaiskohan tämä Aukustin hammas näytille Luomuksen hammasosastolle? Heti ensimmäisenä iltana (Hesburgerin ilta-aterialla) Aukustin hammas päätti irrota. Se oli koko matkan ajan varmassa tallessa Kaisun käsipussukassa ja luovutettiin vasta Oulun lentoasemalla vastassa olleelle Raija-mummolle.
Luita on sikin sokin ja vaikka mihin malliin. Takana on valtavan suuren ryhävalaan luuranko. Latinankieliseltä nimeltään se on Megaptera novaeangliae. Etuliite MEGA kertoo jo, että kyse on suuresta eläimestä.
OBSERVATORIO 23.5.2017
Toinen ehdoton paikka, johon halusimme tutustua oli Helsingin yliopiston observatorio (1834-2009), toiselta nimeltään Tähtitornimäen Observatorio. Observatorio on C.L.Engelin ja tähtitieteen professori F.W:A.Argelanderin suunittelema. Vuodesta 2012 tiloissa on toiminut Yliopistomuseoon kuuluva: "Helsingin observatorio"-niminen näyttely. Näyttely kertoo avaruudesta, tähtitieteen historiasta sekä tulevaisuudesta, kuten meidän tämän vuoden StarT-teemammekin..
Kauanko menee, kun Kuu kiertää Maan ympäri ja missä ajassa Maa kiertää Auringon?
* Maa kiertää akselinsa ympäri kerran vuorokaudessaeli 365 kertaa vuodessa.
* Kuu on Maan kiertolainen ja kiertää Maan kerran kuukaudessa eli 12 kertaa vuodessa.
* Maa kiertää Auringon kerran vuodessa.
Meridiaanisalissa tutustuimme vanhoihin tähtitieteen tutkimusvälineisiin.
Vuonna 1890 Observatoriossa alettiin valokuvata avaruutta suureen kansainväliseen Carte du Ciel -ohjelmaan ("Kartta taivaasta"). Sen tarkoituksena oli mitata miljoonien tähtien paikat taivaalla erittäin tarkkaan. Tähtiluettelolevyt otettiin 1896 mennessä, tähtikarttalevyt vuoteen 1911 mennessä. Levyjen mittaaminen oli hidasta, viimeinen osa tähtiluettelosta julkaistiin 1937. Helsingin observatorio oli ainoa, joka sai työn valmiiksi.
Argelanderin refraktori, jolla näkyi hienosti aikoinaan tähtitaivaan komeetat. Puinen kaukoputki ja metallinen kello- eli kiertokoneisto (toinen näkyy taustalla).
Saimme käydä tutustumassa Observatorion vanhaan pihatähtitorniin. Menneen ajan havina oli ihan käsin kosketeltavissa. Olisi ollut mahtaava käyskennellä näillä tiluksilla vajaa 200 vuotta sitten ja tähyillä pimeälle tähtitaivaalle tornin ylimmästä kerroksesta.
Tässä olemme vanhan tähtitornin ylimmässä kerroksessa. Saimme asiantuntevaa opastusta kaukoputkesta sekä entisajan tähtitieteilijän työskentelystä tähtitornissa.
Tähtitornissa on portaat, joita liikutetaan ympäri tähtitornia. Tähtitieteilijä saattoi näin asettua katsomaan kaukoputkella eri puolelle avaruutta. Observatorio on varustettu kääntyvällä tornilla ja tornin kupolissa olevat ikkunaluukut avautuvat aina haluttuun suuntaan.
Oikea meteoriitti! Meteoriitti on maan pinnalle pudonnut avaruuden kappale.
"Meteoroidit ovat avaruudessa liikkuvia pieniä kappaleita, jotka ovat peräisin asteroideista tai komeetoista. Maan ilmakehään osuessaan meteoroidit aiheuttavat valoilmiön, meteorin (tähdenlennon). Maan pinnalle asti päässyttä kappaletta kutsutaan meteoriitiksi."
Tämä meteoriitti on ns. rautameteoriitti. Muita meteoriititteja ovat kivimeteoriitti ja kivi-rautameteoriitti.
Observatoriosta nappasimme tuliaiseksi Piilometsään Koiramäen "Kaikkien aikojen avaruuskirjan" sekä hienon mitan, jossa näkyy kaikki Aurinkokuntamme planeetat sekä Aurinko.
Iltavilliä ja mehut pois! Eteläisen ja Pohjoisen Hesperiankadun välisellä puistokaitaleella pojat olivat hippasta ja puihin kiipeilyä. Niilolla on vuorossa "Hesalainen" juoksutyyli ja ylämäkijuoksu. Kuvasta ei näy, mutta ylämäki oli TODELLA pitkä ja korkea. Nuo muurahaisen kokoiset läiskät tuolla kaukana ovat Jere ja Aukusti, jotka odottavat juoksuvuoroaan kadun alapäässä. Uni tuli illalla taas helposti, vaikka iltapäivällä oli jo kuorsattu kahden tunnin nokoset.
HEUREKA 24.5.2017
Keskiviikkona keräsimme kimpsumme ja kampsumme mukaan ja matkustimme lähijunalla Vantaalle, tiedekeskus Heurekaan. Silmiin osui heti pääoven yläpuolella aika osuvasti Albert Einstein aikoinaan muotoilema leikin ja tutkimisen suhteen määritelmä. Voisiko tätä toteuttaa nykyhetkessäkin rohkeasti enemmän?
Uskoisitko, että nämä pikkuiset professorinalut eivät oikeasti työskentele Heurekan laboratoriossa. Usko pois, eivät! Ohjaaja kysyi, jokos pojat osaavat jo lukea itse, johon pojat tietenkin vastasivat: "JOO". Siispä tiedemiehet saivat itse lukea ohjeet ja toimia sen mukaisesti oikeassa järjestyksessä ja suorittaa kokeen lähes itsenäisesti alusta loppuun asti.
Ja äskeisen kemiallisen reaktion kaava on tässä yllä.
Pojat pääsivät opettelemaan myös mikroskoopin käyttöä. Lasin väliin laitettiin tutkittavaksi mm. planktoneja.
Heurekassa sai kokeilla erilaisia tieteellisiä kokeita. Ohjeet olivat hienosti luettavissa pöydässä olevasta monotorista.
Heurekan laitteet näyttivät tekevän suorastaan silmänkäntötemppuja, mutta ne perustuivat vahvasti aina johonkin fysikaan lakiin, kuten esim. Newtonin lakeihin. Miten ihmeessä esine voi nousta ylämäkeen ilman, että sille annetaan vauhtia? Sanopa se!
Vedentekokone. Mitä nopeammin jaksoi jaloilla pyörittää suppiloa ympäriinsä, sitä enemmän suppilon takana oleva laiteisto nosti vettä ylös. Tästähän saisi hyvän idean Piilometsään...
AVARUUSMATKAAN LIITTYVIÄ LINKKEJÄ:
AVARUUSMATKA 2: OPPIMISEN PUUHAILUT
Ennen kuin pojat lähtivät taapertamaan koulutielle, ehtivät he aloittaa jo uutta teemaamme "Elämää luonnossa - esihistoriasta nykypäivään." Piilometsän päiväkodissa "asumme" kivikautisella alueella ja on luonnollista siirtyä tutkimaan oman lähialueen luonnonhistoriaa. Käy lukemassa myöhemmin sivuiltamme, miten yhdistämme matematiikkaa ja luonnontieteitä aiheeseemme. Yläkuvassa on vinkkejä siitä, mitä tutkimme seuraavan vuoden ajan. Sama aihe on kolmen vuoden ajan teemanamme myös Vihreä lippu-ohjelmassa.
Tässä alussa on tietoa StarT-ohjelmasta sekä StarT-gaalasta, jonka jälkeen saamme seurata poikien seikkailua Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa, Observatoriossa sekä Heurekassa. 
Ihailtavaa, miten yritykset ja yhteisöt olivat lähteneet tukemaan lasten ja nuorten tieteellistä StarT-ohjelmaa. Piilometsän väki on ikionnellinen ja kiitollinen saamastaan palkinnosta ja sen myötä tulleista kylkiäisistä.
StarT tukee uusien kansallisten OPS:n (opetussuunnitelman perusteiden) mukaisia tavoitteita mm. projektioppimisesta, oppivasta yhteisöstä, tutkimuksellisesta opiskelusta, eheytyvästä opetuksesta, ilmiöpohjaisesta opiskelusta, maasto-opetuksesta sekä modernin teknologian ja koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämisestä. Piilometsä osallistui ohjelmaan pohtimalla avaruutta ja tähtiä hieman omaperäisestä perspektiivistä. Päiväkodin tähtitiimi palkittiin projektityöstään AVARUUSMATKA. (Video on tuossa linkissä tekstin lopussa!)
HELSINKI-HELSINGFORS. Illalla saavuimme lähijunalla määränpäähämme, Helsinki-Helsingforsin rautatieasemalle. Pojat osaavat lukea jo hyvin, joten kaikki mahdollinen informaatio poimittiin matkan varrelta. Seuraavaksi etsittiin nimeä: HESBURGER...(Tästä lisää LUOMUS-vierailun yhteydessä hieman jäljempänä.)
Oppaaksemme lähti StarT-tiimin järjestelijänä toiminut, LUMA-opiskelija Kaisa Väätäinen. Palkinnonpokkauksen lisäksi matka toimi pojille opintomatkana. Harvoin pohjoisen Suomen päiväkotilaiset saavat näin mahtavaa tilaisuutta tutustua heitä kiinnostaviin opintokohteisiin Etelä-Suomessa. 
Euroopassa ja todennäköisesti Suomessakin on elänyt dinosauruksia. Plateosauruksen luita on löytynyt Euroopasta, mutta Suomen happaman kallioperän ja jääkauden mannerjäätiköiden liikkeiden vuoksi Suomesta ei dinosaurusten fossiileja löydy. Kalliomme on ollut meren pinnalla 360 miljoonaa vuotta, ja sedementtikerrokset, joista dinosaurusten luita voisi löytyä, ovat liuenneet pois.
Kauanko menee, kun Kuu kiertää Maan ympäri ja missä ajassa Maa kiertää Auringon? 
Uskoisitko, että nämä pikkuiset professorinalut eivät oikeasti työskentele Heurekan laboratoriossa. Usko pois, eivät! Ohjaaja kysyi, jokos pojat osaavat jo lukea itse, johon pojat tietenkin vastasivat: "JOO". Siispä tiedemiehet saivat itse lukea ohjeet ja toimia sen mukaisesti oikeassa järjestyksessä ja suorittaa kokeen lähes itsenäisesti alusta loppuun asti.
AVARUUSMATKA 3: ALUEFESTARI OULUN TIETOMAASSA
