NAVIBARIN KATOAMINEN

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

AVARUUSMATKA 1.


Avaruusmatka-projektimme liittyy StarT-ohjelmaan, johon ilmoittauduimme viime marraskuussa. Valitsimme StarT -ohjelman seitsemästä luonnontieteellisestä tai matemaattisesta osa-alueesta meille mieluisan teeman, jonka sitten raportoimme nyt helmikuun 2017 lopussa. Meidän teema oli tänä vuonna: Tähdet ja avaruus. 
Vaikka raportointiaika loppuikin jo, jatkamme teeman parissa toukokuun loppuun. Tämän blogitekstin lopussa on:  em. videoista koottu "AVARUUSMATKA"-VIDEO.

StarT –toimintamalli on LUMA -KESKUS SUOMI –verkoston Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi käynnistämä uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukeva ohjelma.

 StarT-OHJELMAAN PÄÄSET TÄSTÄ





ASTROSUOMISET 100X

Tässä näette Suomen ensimmäiset ASTROSUOMISET 100X (eskaridemme mukaan perään piti ehdottomasti laittaa 100X). Helmikuun aurinkoisena päivänä vuonna 2017 he valloittivat tuntemattoman planeetan, jolle antoivat nimen THYI-KIK. Suomen 100-vuotissyntymäjuhlan kunniaksi planeetalle jäi merkittävän ja historiallisen teon merkiksi Suomen lippu ja Piilometsän päiväkodin käyntikortti: Aurinkoinen-lippu.

Ote Piilometsän omasta eskaritarinasta: "Aamulla hiirten herätessä Päällikkö-Nuuskun sienimajasta,
Hippu huomasi  yöllä maahan sataneen jo hieman lunta.
-    Hissu, Hissu, tule katsomaan, Hippu huudahti sisarelleen.
-  Hissu kiiruhti ikkunaan ja näki pihalla seisovan rakettirakennelman. Hiiret kiirehtivät peräkanaa ulos aluksen luo.
*************************************************************************************************************************** 
Hissu ja Hippu pukeutuivat valkoisiin kypäriin ja avaruuspukuihin. Hiiret päättivät laittaa varmuuden vuoksi
      päälleen myös Lennu Lepakolta saadut kultaiset viitat. 
            -    Örönökeillä on jaloissaan metallitossut! muisti yksi Nuuskuttajista. 
      -  Thyi-kik-kääpiöplaneetalle ei pysty astumaan tavallisilla jalkineilla. Pinta on polttavan kuumaa ja terävää
      kivimursketta täynnä
      Tossut täytyy takoa hiirille vanhoista säilykepurkeista, Hokso-Nuusku täydensi."
Videolla näet, millaiset metallitossut meidän astrosuomisilla oli, kun he laskeutuivat tuntemattomalle kääpiöplaneetalle.


Koska olemme luontopäiväkoti, jossa painotetaan ulkoilua ja liikuntaa, halusimme toteuttaa avaruus ja tähdet-teeman tuotoksen luontoon. Kivenheiton päässä päiväkodistamme sijaitsee vanha hiekkamonttu, jonka huomasimme erehdyttävästi muistuttavan kraatteria.  Siitä ajatus kasvoi eskaritarinaamme mukaillen ja montun ympäristöä ja kierrätysmateriaalia hyödyntäen laajaan kokonaisuuteen. 



Teemassa yhdistyivät raketti, rakettimäki, lumikenkäily ja -lautailu sekä Suomi 100, astrosuomiset ja planeetan valloittaminen, Aurinkokunta, tähdistöt, kaukoputkella tähystäminen, vieraiden kutsuminen, Vihreä lippu-ohjelma, matematiikan ja äidinkielen nivominen teemaan ja ennenkaikkea leikki, ulkoilu sekä päiväkotimme arvojen mukainen yhdessätekemisen meininki.


Piilometsän aina hymyilevä Aurinkoinen-logo. Se vietiin yhdessä Suomen lipun kanssa Thyi-kik -planeetan kraatterin reunalle merkiksi planeetan valloituksesta.


Eräänkin kerran aloitimme päivän varustautumalla lumikolin ja lapioin. Montulle rahdattiin myös maitolaatikoita ja perheiltä saatuja avaruusaseman välineistöä, kuten johdonpätkiä, rikkinäisiä kuulokkeita, tietokoneen näppäimistö ja jopa ulkolämpömittari.

Myös hiihtoretkeen sisällytettiin ns. avaruustyötunti.  Hiihtoretken päätteeksi lapset kävivät maalaamassa planeetat pulloväreistä laimennetuilla maaleilla ja talonmaalaussudeilla. Suojana lapsilla oli sadetakit ja -käsineet.


RAKETTIMÄKI


Rakettimäen perustaksi tarvittiin kahdeksan kappaletta maitolaatikoita. Ne kuljetettiin hiekkamontulle päiväkodilta.



Maitolaatikoiden päälle kasattiin paksu kerros lunta. Reunat tiivistettiin lumella, jotta mäntypuista tehty runko pysyisi siinä hyvin pystyssä.

Avaruusraketin runkopuut sahattiin ohuista riukumännyistä. Kestävän kehityksen mukaisessa kiinnitystyössä ei ole löytynyt vanhalle paalinarulle vastustajaa: lampaiden heinäpaalien oranssinhehkuvat narut tulivat taas tarpeeseen sitomisvaiheessa.

Saimme lasten kotoa vanhoja lakanoita, joista valmistimme raketin kuoren kangasmaaleilla maalaten. Myös liput ja lasten hihamerkit maalattiin lakanakankaalle.

Valmiissa mäessä sai hyvät vauhdit sekä liukurilla, pulkalla että rattikelkalla. Videolla näet, millaisella välineellä yksi astrosuominen laskee mäkeä alas.

Piilometsän Pöllö-Vaari, luontokoulun mestariopettaja, oli livahtanut salaa raketin kyytiin. Pöllön selitys oli kyllä ihan kohdallaan, sillä hän oli halunnut vain tutustua avaruuden oloihin, jotta voisi opettaa avaruusasioita myös Piilometsän lapsille.


ASTROSUOMISEN TYÖTEHTÄVIÄ
Astrosuomiset keräsivät tietoa uuden planeetan oloista monella tapaa. He keräsivät kasvistoa, hiekka- ja kivinäytteitä ja seurasivat Thyi-kik -planeetan lämpötilaa. He tutkivat niitä maahan palattuaan päiväkodin laboratoriossa.


Huom! Kiviä käytetään myös matemaattisiin toimintoihin. Niistä lisää kevään mittaan seuraavassa tekstissä: AVARUUSMATKA 2: Oppimisen puuhailuja.


Avaruusasemalla oli monenlaisia tärkeitä tehtäviä. Tiesitkö, että astrosuomiset ja muutkin avaruusmatkaajat nukkuvat raketin runkoon kiinnitetyissä makuupusseissa myös avaruudessa.

Astrosuomiset kuljettivat pienempiä Piilometsän tutkijoita "Aravuustaksilla" ympäri kraatteria.



KAUKOPUTKI
Kaukoputken käyttöä harjoiteltiin ensin sisällä, Ossin lapsuudenaikaisella Astronomical telescope- kaukoputkella.Kyllä siinäkin oli vahvuutta suurentamaan kohteita jonkin verran, vaikka tämä kaukoputki leluversioihin luetaankin.


Astronomi Pertti Rautiainen, Oulun yliopiston tähtitieteellisen tutkimusyksikön dosentti, tuli suuren kaukoputkensa kanssa mukaan toiseen StarT -päiväämme.  

Kaukoputken nimi oli Celestron CPC-8 ja sen peilin halkaisija on n. 20 cm. Sillä voi nähdä pimeällä Kuun kraatterit, Jupiterin kuut, Saturnuksen renkaat, tähtijoukkoja ja galakseja. Nyt päiväsaikaan pystymme näkemään vain Piilometsän ”Aurinkokunnan” (jäljempänä tekstissä). 

Kaikki halukkaat lapset saivat katsoa kaukoputkella ”kraatterin” toiselle reunalle, jossa tikka oli hakannut pienen kävyn sähköpylvään koloon.  Lapsille oli todella mielyttävä kokemus saada näin asiantuntevaa opastusta  tähtitieteisiin.

"Hiiret kiipesivät mustia kierreportaita pitkin korkean Tattitalon ylimpään kerrokseen. Tähtitietäjäinen painoi oven vieressä olevaa sinistä nappia ja kattoon avautui hitaasti suuri aukko kohti tähtitaivasta.
Keskellä huonetta seisoi valtava kaukoputki.
-       Tällä me Nuuskuttajat tähyilemme taivaalle ja etsimme merkkejä Örönekeistä ja maailmankaikkeuden äärettömyyden tuolla puolen asustavista avaruusotuksista Ärnökeistä, Tähtitietäjäinen kertoi hiirille.
-       Voiko tällä tosiaan nähdä äärettömyyteen saakka? Hiiret kysyivät kiinnostuneina."
 
LINNUNRATA JA AURINKOKUNTA
Meidän galaksimme nimi on Linnunrata. Linnunradan maalaamiseen kävimme lasten kanssa katsomassa mallia oikean taiteilijan luomuksista. Runsaan ja värikkään maalauksen päälle näpäytettiin valkoisella maalilla lopuksi vielä tähdistöjä.




Piilometsän aurinkokunta tehtiin pyörittelemällä eri kokoisia palloja. Jotta pallo pysyi koossa tarvittiin  plussakeli ja nuoskalumi. Tässä kolataan porukalla lumihankeen tasaista alustaa planeettapalloille. Lähdimme StarT-ohjelmaan mukaan, koska siinä pystyimme toteuttamaan päiväkotimme yhteisöllisyyttä = kaikki saavat osallistua, niin isot kuin pienetkin. On tärkeää myös oppia, että jokainen huolehtii oman osuutensa työstä, niin saadaan porukalla aikaiseksi jotain suurta.


Planeetat aseteltiin oikeille kiertoradoilleen. Huomioi, että mittasuhteet ja etäisyydet toisistaan eivät ole todellista vastaavia. Jos auringon halkaisija on noin 1 metri, Maa olisi reilun 100 metrin päässä ja vajaan sentin halkaisijaltaan


Linnunradan Aurinkokuntaan kuuluu oma Aurinko ja kahdeksan planeettaa. 
- Neljä kivistä sisäplaneettaa
- Neljä kaasumuodostelman omaista ulkoplaneettaa


Aurinkokuntamme sisä- eli kiviplaneetat ovat Auringosta päin lukien: Merkurius, Venus, Maa ja Mars. Muista: Maa on kolmas planeetta Auringosta!


Linnunradan asteroidivyöhyke on muodostunut Aurinkokunnan alkuaikojen jäänteistä: siellä on asteroideja, meteroideja sekä jäisiä komeettoja. Suurimpia kappaleita asteroidivyöhykkeellä ovat kääpiöplaneetat Vesta, Pallas, Hygiea ja Ceres. 


Aurinkokuntamme ulkoplaneetat ovat jättimäisiä kaasupalloja. Ne ovat asteroidivyöhykkeen jälkeen seuraavassa järjestyksessä: Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Plutoa ei enää lueta planeetaksi, vaan se on kääpiöplaneetta ja plutoidi.




Planeettojen laminoidut nimilaput kestävät lunta ja sadetta ja niitä voi käyttää yhä uudelleen, myös arvausleikkeihin. Tytöt etsivät lumeen piiloutuneita lappuja. 4. planeetta auringosta on M...niinkuin MARS.
 


TÄHDISTÖ


Tähdistöjen tähtiä varten valmistettiin tavallinen taikataikina. JOS tähdet jäävät ulkotiloihin ne on parasta tehdä kestävämmäksi esim. betonista valaen.



Taikataikinasta kaulittiin erikokoisia tähtiä. Esimerkiksi Pohjantähteen tarvittiin extrasuuri tähden mallinen piparimuotti.


Vikaostos. Fluorisoitu väri ei tehonnut taikataikinatähtiin tai maalia olisi pitänyt spreijata suhhuuttaa tosi-tosi-tosi moneen kertaan. Kävimme testaamassa tähtien loistetehon aina välillä aikuisten wc:n pimeydessä.



Koska fluorisoitu spraymaali ei saanut tähtiä loistamaan pimeässä, päätettiin tähtien kirkkaus varmistaa käsittelemällä maalatut tähdet kolme kertaa Tikkurilan TAIKA-Glow -nimisellä pimeässä hohtavalla lakalla.




Kraaterin reunalle rakensimme tähtihuoneen, johon ripustimmen yleisimpiä tähdistöjä nimikyltteineen.Tähdistöt on mainittu myös videollamme.



Pohjantähti on Pienen karhun tähdistön kirkkain tähti.  Se sijaitsee lähellä pohjoista taivaannapaa ja sitä onkin käytetty apuna suunnan löytämisessä. Helppo tapa Pohjantähden löytämiseen on etsiä se Otavan avulla. (Yllä olevassa Alaskan lipussa on sekä Otava, että Pohjantähti.)

Yleisimpiä tähdistöjä.
Viikon 11-15 teemana on 4-6-vuotiaiden kotitehtävä, jossa he voivat Piilometsän kaukoputkella yrittää löytää taviaankannelta Otavan tähdistön sekä sen avulla myös Pohjantähden.





Lapset halusivat keksiä myös omia tähdistöjä, jotka he pistelivät ja ompelivat taulun ja kehyksen muotoon. Ompelualustana käytettiin Piilometsän tapaan kestävän kehityksen materiaalia eli kotoa pyydettyjen puuro- ja muropakettien pahveja, joista alimmainen maalattiin peiteväreillä mustaksi. Jokainen keksi omalle tähdistölle sopivan nimen.


ESIHISTORIALLISIA ELÄIMIÄ

Meidän päiväkodin astrosuomiset 100X-miehistö on erittäin kiinnostunut esihistoriallisista eläimistä, joten mikä sattuma ja onni, että heidän valloittamallaan planeetalla eli juuri näitä maan päältä sukupuuttoon kuolleita ja kadonneita eläimiä.  

Kraatterissa asusti ainakin sapelihammastiikerien ja villamammuttien sukua. Yllä sapelihammastiikeri, jolla on suuret kulmahampaat.

Astrosuomiset ovat päätyneet tutkimuksissaan siihen tulokseen, että uudella planeetalla asuisi myös dinosauruksia. He otaksuivat niiden olevan ylläkuvattuja lajeja. Alustavissa tutkimuksissa dinosauruksista ei ole vielä saatu näköhavaintoja


Astrosuomiset epäilivät, että myös tämä viime talvena Piilometsän pihalle putkahtanut dinosaurus olisi ollut juuri tältä planeetalta kotoisin.
MIKÄ PIHALLA ÄRJYY?


Uusi tuttavuus oli harmaalla karvapeitteellä varustettu, esihistoriallisiin susilajeihin kuuluva yksilö. Astrosuomiset nimesivät sen UDUZ-lajiksi. Vaikka aluksi Udutz tuntui arastelevan Piilometsän astrosuomisia, se vaikutti kuitenkin varsin ystävällismieliseltä. Rohkeimmat astrosuomiset uskalsivat jopa koskea siihen. (Avaruusteemasta sekä Thyi-Kik-planeetan esihistoriallisista eläimistä harppaamme sopivasti keväällä päiväkoti Piilometsän kivikautiseen maailmaan, jonka parissa työskentelemme määrittelemättömän ajan, silloin tällöin raportoiden tekemisistämme.)


AVARUUSOLIOITA

Uudella planeetalla kasvoi lumipeitteestä tämmöisiä kummallisen näköisiä pahkuroita, jotka selvisivät tarkemmassa tutkimuksissa ilmieläviksi avaruusolioiksi.
 
StarT-päivänä lapset saivat maalata avaruusolioita. Pienin odottaa omaa maalausvuoroaan.

Jokainen suunnitteli myös oman avaruusolion ja keksi sille nimen.


Tässä näet avaruuskansaa, jota saattaisi jonakin päivänä ihan hyvin tulla vastaan THYI-KIK-planeetallakin. 


StarT-PÄIVÄ
Meillä oli kaksi StarT-päivää, joista ensimmäisestä laitoimme yleisen kutsun facebookiin.
Ja toiseen StarT-päiväämme osallistui lähipäiväkotimme.  


Vesalan päiväkodin eskarilaiset vastasivat kutsuumme ja tulivat viettämään pakkaspäivää kraaterillemme.

Ensimmäiseksi he testasivat rakettimäkemme vauhdit. Avaruusvieraiden tehtävänä oli myös mm. kävellä lumikengillä ja leikkiä Avaruuskylässä.  (Vieraista ei ole tunnistettavia kuvia.)



Eka StarT-päivänä runsas, tihkuinen lumisadekaan ei estänyt avaruuskylän väkeä syömästä hernerokkaa kraatterin pohjalla. Aikuiset huolehtivat pienimmäisten, urheiden astrosuomisten syöttämisestä pakkassäässä ja sen jälkeen he lähtivätkin päiväunille. Sen sijaan isoimmat jatkoivat omia astrosuomistouhujaan vielä tovin kraatterissa.

Astrosuomiset kokeilivat, miten oikeat avaruusmatkustajat selviyvät ruokailu-urakastaan pilliä ja ruokapussia käyttäen. Vieraamme, Vesalan päivkodin eskarit olivat myös varustautuneet ruokailuun omin astioin Vihreä lippu-päiväkotien tapaan.

Parasta THYI-KIK-planeetalla olivat lasten omat leikit ja seikkailut, joita voimme jatkaa hiekkamontulla StarT- ja valmistelupäivien lisäksi  koko kevään ajan. Jopa siten, kun planeetan lumipeite sulaa pois. Sitten sitä tutkimista vasta riittääkin, kun ryhdymme argeologisiin puuhiin - mitenhän maltamme kotiutua päiväkodille ollenkaan.

VIDEO: AVARUUSMATKA

Lähetimme StarT-ohjelmaan kolme videoa: hyvät käytännöt, tähtitiimin työn sekä oppimispäiväkirjan, joista alla oleva video on  koottu. 



AVARUUSMATKAAN LIITTYVIÄ LINKKEJÄ:
 


AVARUUSMATKA 2: OPPIMISEN PUUHAILUT (päivittyy...)




AVARUUSMATKA 3:  ALUEFESTARI OULUN TIETOMAASSA







START -PALKINTOMATKA HELSINKIIN