NAVIBARIN KATOAMINEN

Sticky navigation bar

HUOM!!!! ---- ÄLÄ käytä BLOGIN ALAREUNAN UUDEMPI JA VANHEMPI TEKSTI-LINKKEJÄ! -------- OHJE: KULJE "LUE BLOGIAMME"- PAINAKKEIDEN KAUTTA BLOGIJUTTUIHIN. --------

maanantai 20. marraskuuta 2017

MUUMIT JA MERIROSVOLAIVA



Lapset satuilivat vuosi sitten jatkoa edelliselle Muumit-tarinallemme. Aikuinen kirjasi tässä blogisssa olevaan videoon vuorosanat ja juonen lasten saneleman tarinan mukaisesti, ilman korjauksia. Kuvasimme sadutuksen pääosin jo viime syksynä. Äänitimme puheosuuksia pitkin vuotta ja nyt kaivoimme esiin kaikki digitiedostot jan yhdistimme ne yksinkertaiseksi videotarinaksi. (Taustamusiikki on soitettu itse sähköpianolla.)

Tässä blogitekstissä on myös kuvia Muumit ja merirosvolaiva - videotarinan kuvauksista. Lapset saivat kukin vuorollaan kuvata oman pienen pätkän tarinasta. Kuvien välissä oleva lasten keksimä tarina kuuluu siissamanlaisena myös videolla. 





MUUMITJA MERIROSVOLAIVA
Muumit olivat tulossa yksinäisiltä vuorilta. Ne olivat olleet siellä eväsretkellä. Mukana olivat Muumipeikko, Muumipappa, Muumimamma, Niiskuneiti ja Pikku Myy.
Pikku Myy: ”Lähdetään katsomaan merta!”



Matkalla ne näkivät Nuuskamuikkusen teltan. Muumipeikko kurkisti sisälle.
Muumipeikko: ”Nuuskamuikkunen nukkuu. Ei herätetä häntä.”
Nuuskamuikkunen: ”Antakaa minun nukkua!”
Ne jatkoi matkaa merelle päin. 
 


Muumipappa: ” Tuolla on vanha merirosvolaiva!”
Aallot olivat kuljettaneet laivan Muumilaakson lähelle.



Kaikki vetivät laivan merestä rantaan. Ne huomasi, että laiva on rikki.
Niiskuneiti: ”Korjataan se, niin voidaan seilata jonnekin.”



Muumipappa, Muumipeikko ja Niiskuneiti alkoivat korjata sitä. Pikku Myy oli työnjohtajana.
Pikku Myy: ”Kasatkaa nopeammin!”
Ne muut kasasivat laivaa niin nopeasti, kuin pystyivät. Oli niin kiire, että Muumipeikko hakkasi vasaralla itseä peukaloon.
Muumipeikko: ”AUTTSSSS!”




Muumimamma: ”Minun laukussa on side peukaloon. Mene lepäämään uimahuoneeseen.”


Muumipappa menee katsomaan alakannelle, pitääkö siellä korjata jotain. Haisuli on vankityrmässä.
Haisuli: ”BÖÖ!”
Muumipappa kaatuu taaksepäin.
Muumipappa: ”AU, minun selkäni nyrjähti!”


Muumipeikko ja Muumipappa tutkivat vielä laivaa. Ne löytää vankityrmästä arkun.
Muumipeikko: ”Missähän on avain?”
Haisuli: ”Hä-hä-hää. Minulla on avaimet. Saatte ne, jos pääsen vapaaksi.”
Ne päästi Haisulin pois ja meni aukaisemaan arkun.



Muumipeikko: ”WAU!”
Muumipappa: ”Täällä on vanhoja kultarahoja ja timantteja!”
Saatiinpas laiva korjattua! Kaikki lähtevät kaukaiselle saarelle aarre mukanaan.

VIDEO:




Muut kotapuuhailut:
Kodalla saattoi itsekin ryhtyä merirosvoksi. Annoimme olla meidän kevätiltaman lavasteet Rekeläntörmän kodalla kulkijoiden ilona ja koristeena. Veimme ne vasta samaisena syksynä pois, takaisin päiväkodille.

Perusaskareet suoritettiina tavalliseen tapaan, jotta voitiin jäädä päiväunille kotaan. Tällä kertaa olimme varustautuneet lasten omilla makuupusseilla, koska meidän päiväkodin pusseissa tulee todella KUUMA olo vielä näin alkusyksystä, kun lämmitämme kotaa (omilla) polttopuilla.

Päivän otokset ovat pulkassa. Unien ja välipalan jälkeen pyörät suunnattiin taas kerran kohti kotimatkaa. Pienin saa jatkaa unia vaunuissa päiväkodille saakka.

Ja tästä pääset edelliseen digitarinaamme: MUUMIT HERÄÄVÄT TALVIUNILTA.