 |
| Vappuna 2014 |
MUISTELLAANPA:
Pienet kolmoset osa1:lle jatkoa. Ikä keskimäärin 1v 3kk- 1v 9kk,
mutta osassa kuvia lapset ovat nuorempiakin.
Neelan
jumppatuokio. Ylös ja alas ja koukista... Tehdäänkö perässä?
On
molemminpuolisesti kasvattavaa, kun iso ja pieni työskentelevät
yhdessä. Isompi oppii ottamaan huomioon pienen lapsen kehitystason
ja pienempi saa turvallisesti kokeilla erilaisia asioita. Maija saa
osallistua Jimin rinnalla pelinappuloiden järjestelemiseen ja Niilo
puolestaan opettaa Neelaa "laskemaan kymmeneen". Isoveli
Niilo näyttää myös pikkuveljelle palapelin tekemisen mallia.
Hyviä rauhoittumis- , keskittymis- ja oppimisharjoituksia.
Ylhäällä:
Maalausharjoituksia. Kun isommat maalaavat, leikkaavat, liimaavat
tms., on pöydän ääressä välittömästi jono pieniä tahtomassa
mukaan toimintaan.
Alhaalla:
Jokaisen Piilometsäsläisen täytyy tietenkin myös oppia leipomaan!
Lapset oppivat silmänräpäyksessä erilaisia taitoja ja saavatkin
kokeilla tehdä omalla tasollaan monia lähes samoja askareita kuin
isommatkin.
Talvella
vaunuihin lisätään oma makuupussi, lampaantalja ja monta kerrosta
vilttejä. Kymmenien, kymmenien lasten nukuttamiskokemuksella
näppituntuma oikeasta univarustuksesta lienee jo hallussa. Tässä
hiihtopulkassa Lenne vetelee sikeitä hiihtoreissulla. 
2018: Saimi
teki koeajelun vintin nukkevauvan kanssa. Otimme käyttöön Ossin
papan tekemät kaksi vesikelkkaa. (Ovat olleet viimeksi käytössä
Reetan vauva-aikana.)... Reetan koppa on hävitetty jo noin
neljännesvuosisata sitten, mutta löysimme nyt vihdoin kelkkaan
sopivan kopan. HUOM! Löytyykö keneltäkään ylimääräistä
toista kuvassa olevan kaltaista, vanhanaikaista ja ympäriinsä
laidoitettua vaununkoppaa? Otetaan vastaan tai ostataan "helepolla"
(huokealla). Aikuinen suksineen vain vesikelkan eteen ja on kyllä
kevyt vetää nukkumavaunua mukana hiihtoretkellä! Jos ei sanoisi,
että ladulla jopa parempi kuin ahkio.
Wilma,
Miisa ja Ella kuljettavat pulkissa ja rattikelkoissa kaikista
pienimmät mäenlaskuun Montulle. Kiitos ihanille päiväkotisiskoille,
nyt jo 4.-luokkalaisille!
Lapset
ovat liikkuvaisia. He oppivat jo varhain kiipeämään lumesta
muotoillun pihamäkemme huipulle ja laskemaan sieltä liukurilla
alas. Kuten on jo useampaan kertaan tullut todettua: Mitä isot
edellä, sitä pienet perässä. Meidän pienet haluavat ulos
leikkimään. Heti, kun isommat lähtevät pukemaan, pienet ovat
repimässä lokerikossa roikkuvan talvipuvun lahjetta: "Minä
myös!"
Olipa pakkasta tahi ei.
Tämän
leikin nimi on kotileikki.
Ylärivi:
Maija-äiti huolehtii, että nyt olisi lasten jo aika mennä potalle
ja nukkumaan. Sankari-isä testaa potan ja sitten on Neela-äidin
vuoro pissauttaa lapset. Neela-äiti huomaa, että lasten hiukset
täytyy myös ehdottomasti harjata juuri ennen nukkumaan menoa!
Keskirivi:
Sankari-isä on käynyt kaupassa ja on tällä kertaa ostanut
perheelle yhden sitruunan. Maija-äiti käy vähän täydentämässä
ostoksia ja ostaakin korillisen kaikenlaisia hedelmiä. Äiti oli
tullut jo nälkäiseksikin ja söi heti itse osan hedelmistä. "Nyt
vauvat nukkumaan!" Maija-äiti peittelee lapset. Sankari-isä
laulaa lapsille vielä lopuksi kauniin ja tunteellisen unilaulun...
Ope
on ollut havainnoimassa (valokuvaamassa ja kirjoittamassa ylös)
lasten yhteistä leikkiä. Pienten kotileikki on irinnakkaisleikki,
jossa lapsilla oli hyvin vahvasti jo jokinlaisia seuraavan asteen eli
sivuavan leikin piirteitä. Rinnakkaisleikki on tyypillistä
1-2-vuotiaille ja sivuava leikki 3-4-vuotiaille. Rinnakkaisleikissä
lapset leikkivät samaa leikkiä, mutta kukin itsenäisesti.
Sivuavassa leikissä lainaillaan jo toisilta tavaroita ja leikitään
samoilla välineillä. Huomaa, että tämänikäisillä (1v 8kk)
lapsilla leikki alkaa aina siten, että kaikki mahdolliset tavarat
levitetään ensin hyllystä lattialle, jonka jälkeen vain valitaan
lattialta leikkiin sopivat tavarat. Kätevää, eikö vain!
Metsä on mukava
ja pienen lapsen karkeamotorisia taitoja kehittävä leikkiympäristö. Karkeamotorisia taitoja ovat: kävely, kiipeily, hyppely,
juoksu, ... Nämä taidot eivät ole tyhjänpäiväisiä, sillä
jokainen karkeamotorinen ponnistelu luo uusia neurologisia yhteyksiä
lasten aivoihin ja edesauttaa tutkitusti esimerkiksi kouluaineiden
oppimisessa.
Toukokuu.
Ja niin se vuosi päivähoidossa on kulunut mukavan tekemisen
merkeissä.