NAVIBARIN KATOAMINEN

Sticky navigation bar

HUOM!!!! ---- ÄLÄ käytä BLOGIN ALAREUNAN UUDEMPI JA VANHEMPI TEKSTI-LINKKEJÄ! -------- OHJE: KULJE "LUE BLOGIAMME"- PAINAKKEIDEN KAUTTA BLOGIJUTTUIHIN. --------

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

MUISTELLAANPA: Pikkuruiset kolmoset osa 1

Kuva: Jouluruokailu 2013: Maija. Lenne ja Neela 1,5v.
Ja kaikki alkoi aurinkoisen huhtikuun päivänä, vuonna 2013. Piilometsän päiväkoti täyttyi kolmen iloisen vauvan naurusta.... Pääset seuraamaan, miten silloin hoidettiiin kolme 9 kuukauden ikäistä vauvelia keralla. Muistelu onkin ajankohtaista, sillä kohta Piilometsän talossa tepsuttaa jälleen alle vuosikkaita. Kuvia kolmosista ajalta 9kk -1v 3kk.



Kysehän ei ole oikeasti kolmosista, vaan muutaman viikon sisällä syntyneistä eri perheiden lapsista. Piilometsässä on aina hoidettu mielellään näitä pieniäkin tulokkaita. Piilometsän kasvatusarvoihin kuuluu myös alle 3-vuotiaiden sisarusten  hoitaminen saman talon sisällä.




Kaikessa mukana: Lennen, Neelan ja Maijan ensimmäinen päiväkotijuhla, vappunaamiaiset. Ikä 10 kuukautta. Jos pienten lasten vanhempien täytyy mennä mukaan työ- tai opiskeluelämään, me vietämme pienten lasten kanssa sananmukaisesti sillä aikaa päiväaikaista kotia.


Sisaruspäiväkoti, sisarusryhmä. Se tarkoittaa muutakin kuin, että vain sisarukset saavat olla samassa ryhmässä. Se tarkoittaa lähinnä sitä, että ryhmässä on eri-ikäisiä lapsia. Piilometsässä lapset ovat ikähaitarilla 0-6 vuotta, esiopetusvuoden jälkeen he lähtevät koulutielle. Piilometsän isot tahtovat mielellään hoitaa meidän pienimmäisiä.


Joskus pienet haluaisivat itse tehdä jo kaiken. He saavatkin lusikan käteen ja juomalasin pulleisiin kätösiinsä yleensä jo ennen ensimmäistä ikävuotta. Ei kait se haittaa, jos joskus menee vähän ohi... Vain tekemällä oppii!
 

Aina ei jaksa lusikoida itse vielä kaikkea ruokaa suuhun. Silloin kehiin astuu Piilometsän syöttäjäklaani. Halukkaista syöttäjistä ei ole pulaa. Emmi syöttää Lennelle lopun ruoan ja juottaa maidon. Lenne pärryyttää ja molemmilla näyttää olevan hauskaa. Molemmat hyötyvät keskinäisestä kanssakäymisestä.

Maija tahtoo auttaa Miisaa ja Ossia.  Piilometsää on suotu kyllä ahkerilla ja auttavaisilla lapsilla. On luontevaa, että kaikki voivat auttaa toisiaan ja osallistua myös talon askareisiin, samoin kuin kotona. Piilometsässä kotiaskareiden vaikeusaste nousee iän myötä. Pienet oppivat talon tavat ahkerilta 5-6-vuotiailta ja näkevät jo pienenä, että auttaminen ja työtehtävien tekeminen on mieluisaa.


Ikä ei ole rajoitteena. Pienet opiskelevat ruoanvalmistuksen jaloa taitoa pienestä pitäen. Tässä Maija osallistuu täysivaltaisena leivontakomitean koemaistajajäsenenä pizzan leipomiseen ja siistinä tyttönä putsaa oman paikkansa sotkut. Koska talossa leivotaan paljon, leivontavuorot osuvat vuorotellen ja ajoittain jokaisen kohdalle.



Ihana Viivi ja ihana päivä. Kesäpäivän vietossa läheisellä hiekkamontulla ovat "kolmoset", Neelan isosisko Elle ja Tappi. Joku varhaiskasvattaja sanoi joskus, että ei lasten kanssa voi lähteä retkeilemään, ennen kuin he osaavat päiväkodin säännöt. Tai jotain sinnepäin. No. tässä ne vain 11 kuukauden ikäiset lapset nauttivat "vapaina" hiekassa ryömimisestä ilman tietoa säännönhäivähdyksistäkään.


 Piilometsän aikuisen työ on valvoa pieniä lapsia erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Tässä tehtävässä edesauttaa pienryhmätyöskentely sekä se, että Piilometsässä isommat lapset ovat omalla toiminnallaan ja sääntöjä noudattamalla ansainneet aikuisen luottamuksen päiväkodin aidan ulkopuolella.
Osa lapsista on tullut kuuntelemaan kirjoja, joukon etunenässä myös yksi pienokainen. Pienethän ovat kuin ”pikkuapinoita”, kulkevat isojen perässä ja matkivat, mitä he tekevät.






Meillä tykätään, että ryhmässämme on tilaa noin neljälle-kuudelle pienelle (alle 3-vuotiaalle) ja kymmenentoistalle isolle. Pienet kulkevat siinä isojen siivillä ja oppivat asioita ihan itsestään. Aikuisen kädet ovat riittoisat ja  ehditään tehdä asioita kaikenikäisten kanssa, kuten blogimme kuvin
kertoo. Ei tarvitse sanoin kaunistella. 

Meillä tykätään myös olla pois muodista. Meitä on vielä Oulun alueellakin muutamia pieniä yksityisiä päiväkoteja, jotka yrittävät elää historian havinassa, isojen laitosten varjossa, toteuttaen omaa ideologiaansa.  Meidän ideologia on luonto- ja ympäristökasvatus kodinomaisessa pienessä sisarusryhmässä. Ajatuksena kiireettömyys ja runsas ulkoilu.

Päivähoidossakinhan on muotisana tehokkuus ja tuottavuus. Isot "monitoimipäiväkodit" isojen koulujen yhteydessä ja isot kotimaiset ja ulkomaiset yksityiset ketjut. Isot ryhmät, joihin lapset on jaoteltu  iän mukaisesti: 0-3v, 3-5v ja eskarit, kukin sisar sillain "kivasti" omassa ryhmäsopukassaan.

Kumpi vie, auto vai mies. Piilometsässähän pienet lapset saavat ottaa tuntumaa kenttään vuodenajasta riippumatta. Piilometsässä ei ole tapana istuttaa lapsia vaunuissa, vaan antaa heidän ryömiä ja kontata hiekassa ja lumessa.

Yhteinen leikki isoveli Aukustin kanssa. Näyttäisi olevan kysessä jonkin sorttinen hevosenkuljetusajoneuvo, kuski ja apukuski. Jalat notkistuvat, kun kiipeilee kärryn kyytiin.  Onneksi Maijalla on kypärä päässä, jos veli innostuu hurjastelemaan.

Vuoden 2013-2014 eskaritytöt kehittelemässä yhteisleikkiä pienten kanssa. Dublo-leikki kuuluu kaikkien suosikkileikkeihin. Isoimmat tekevät taloja ja torneja pienemmille leikkijöille. Lapset, joilla ei ole sisaruksia oppivat myös ottamaan luontevasti päiväkotisiskon tai -veljen roolin. Kaikilla on joku sisar aina päiväkodissa.








Neela leikkii isosiskon kanssa nukkeleikkiä. Neela tykkää kovasti myös palikkaleikeistä.  Yksi, kaksi, kolme... Huiiii.
Palikkatorni kaatui.
Isompien joukossa on yksi pieni opettelemassa leikkikäytänteitä. Aha, nyt taisi löytyä syyllinen. Lennekö se on haukannut kotileikin porkkanasta palasen? Kiitos kakkumestarille. NAm-NAm, olipa se MAISTUVAA!


Maija opettelee nukenhoidon alkeita opastajanaan Miisa. Välillä voi käydä poikien kaupasta ostamassa selleriä vauvalle. Eikö se olekaan vauvojen herkkua? Heh-heh, Maija huijasi. Kylläpä nyt naurattaa...



Hyvin on asiat, kun nukkumaan mennessäkin vielä naurattaa. Pienet nukkuvat aina vaunuissa. Muutaman viikon totuttelun jälkeen rytmi on saavutettu: päiväruoka, vaipanvaihto ja nukkumaan omiin tai Piilometsän vauhuihin. Mikäs sen ihanampi paikka kuin oma turvallinen kotokolo.










Marjoja, marjoja, marjoja! Notkea selkä ja innokas mieli, niin marjat poimitaan huiskis-maiskis omaan suuhun. Miisa auttaa Maijaa. Molemmat saavat Piilometsän
mestaripoimijan tittelin, niin innokkaasti he ovat vuosien kuluessa poimineet marjoja päiväkodin pakkaseen.



On perinteisen koko Piilometsän porukan puolukkaretken aika Reki-Vesalan hirvimiesten kämpälle. Puolukat on poimittu ja vuorossa on leivänmussutustauko. Retkikeitto on jo syöty ja muukin porukka on saapunut kotaan ruokailemaan. Seuraavaksi pienet saavat uniharson kasvoilleen ja paluumatka päiväkodille voi alkaa. Rattaiden nytkähdellessä kuoppaisella soratiellä ja metsäpolulla, on hyvä nukahtaa. Kolmoset 1v 2 kuukautta, Viivi 9 vuotta.









Pikkuisia kiinnostaa tutkia lähiympäristön ihmeellisyyksiä. Ei lapsi tarvitse mahdotonta arsenaalia hienoimpia ja uusimpia leluja "virikkeikseen". Hänelle riittää vattimattomammatkin puitteet, kuten kuvasta näkyy. Hyötyyköhän lapsen mielikuvitus ja omaperäisten ideoiden luominen, kun kaikki ei ole valmiiksi aikuisen miettimää?