ALAKÖÖKIN POLULLA

Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen- ja kulttuurikasvatuksen kehittämisyksikkö ALAKÖÖKI  järjestää päiväkodeille mm. luontopolkuja ja nukketeatteriesityksiä  sekä kehittää  ja tukee varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen (KEKE) toimintaa. 
Tässä jutussa on kaksi Piilometsän lähiympäristössä järjestettyä Alaköökin polkua: Tämän syksyinen Perinnepolku ja viime keväinen Kevään korvilla - polku, joka oli samalla viime vuoden isovanhempien päivämme.

PERINNEPOLKU

Miten hauskoja entisajanleikit ovat olleetkaan! Nauratti jo, kun katseli toisten temmellystä. Varsinkin Alaköökin porukan voimannäyte oli lapsistakin varsin hauska näky. Perinnepolku alkoi "Mehiläisten piiri"-pihaleikistä ja jatkui lähimetsikössä aina läheiselle Montulle saakka.

                                                                                                           MEHILÄISTEN PIIRI

Käy piiriin, käy piiriin, (Piirissä),
käy mehiläisten piiriin.              

Mikä nimi, mikä nimi?

(1 lapsi piirin keskellä, kaikki laulavat)
On Leena (nimi) hänen nimensä.

Käy alta, käy alta,                  

(Piirissä olijat nostavat kädet ylös ja)
käy alta ruusupensaiden,         

(lapsi olija puikkelehtii niiden alta.)

ja etsi paikka itselles,  

ja työnnä toinen piiriin. 

(Lapsi työntää toisen piirin keskelle.)

    

Mitä nämä ovat. Ekaksi tutustuttiin vanhoihin tuohesta tehtyihin esineisiin. Mitä näillä on entisvanhaan tehty?
Ittnok(selkäreppu), asav (säilytyslaatikko), tusriv (tossut)

Tälle näytetään jättisuurta peukkua. Piilometsän väen mielestä yhteiset leikit kuuluvat lapsuuteen. Leikki on parasta tekemistä, mitä lasten maailmassa voi olla!

KELLONVETÄJÄ

Kellonvetäjäksi valitaan 1 leikkijä.

Hän pyörittää jokaista leikkijää vuorotellen kädestä,

kunnes hellittää otteen yllättäen.

Leikkikaveri jää kummalliseen asentoon ja odottaa, että kaikki muutkin leikkijät on pyöritetty.

Lopuksi kellonvetäjä valitsee seuraajakseen sen, kenellä on hassuin asento.

Kirjoittajan lapsuuden kerrostalon pihalla (1970-luvulla) tätä leikittiin nimellä "Valokuvaaja" -leikki. 

Kenkiä/monoja eri vuosikymmeniltä. (Jos jollakin on lahjoittaa meille poronkarvatossukat tai muut entisajan nahkaiset lipokkaat, otetaan mielellään vastaan Piilometsän esihistoriaprojektiin). Miten ennen pestiin vaatteita, kun ei ollut pyykinpesukonetta? Mistä haettiin potut syötäväksi perheelle, jos ei ollut kauppaa lähimaillakaan?

Tutuin vanhoista voimanmittelyleikeistä on varmaankin mermiespaini. Tässä 1-, 2- ja kohta 3-vuotiaat mittelevät voimiaan ja yrittävät horjuuttaa toisen tasapainoa. "Tosiasiallisesti" merirosvopainin otteessa molemmat osapuolet ottavat toisiaan samalla (esim. oikealla) kädellä kiinni toisistaan.

Polku päättyi sopivasti Montulle, jossa lapset saivat leikkiä juoksuleikkejä. Piilometsällä taitaa olla maailman suurin päiväkotihiekkalaatikko, jossa sopii leikkimään hiekkaleikkejä laidasta laitaan. Vesisadekuurojen jälkeen pääsimme maistelemaan isäntäväen tarjoamaa kalasoppaa, karjalanpiirakoita ja mustikkapiirakkaa.
Mukana polulla oli: Piilometsän väki, Metsämuskarilaiset sekä yksityinen perhepäivähoitaja Piia lapsineen.

KEVÄÄN KORVILLA -POLKU
Ylikiimingin varhaiskasvatuksen toimijoilla on tapana kutsua toiset yksiköt mukaan  poluilleen. Piilometsä on kiitollinen, että meidätkin muistetaan kutsua, vaikka vastavuoroisesti muut pystyvät vain erittäin harvoin, jos koskaan, osallistumaan Piilometsän tapahtumiin. Suuret yksiköt saavat kaupungilta rajoitetusti kyydityksiä tai kalenterit eivät voi joustaa samoin kuin meidän pienellä yksiköllä, joka  lähtee matkaan aina, kun kutsu käy.
Käy tutustumassa ALAKÖÖKIIN.
 
Alaköökin järjestämä Kevään korvilla-luontopolku pidettiin keväällä Ylikiimingin Rekeläntörmän kodalla. Mukanamme kulkivat tällä kertaa lasten isovanhemmat, yksityinen perhepäivähoitaja Piia lapsineen sekä yksi vanha päiväkotiperhetuttumme. Koska olimme  "oman väen kesken", vietimme siinä samalla sivussa siis myös  vuotuista isovanhempien päivää. Kätevästi kaksi,... eikun kolme kärpästä taas yhdellä iskulla! 

Suurena luonnon ja kulttuurin ystävinä Piilometsän väki kerää (myös Oulun vasun edellyttämät)  luonto- ja kulttuurielämyksensä pieninä murusina maailmalta, Ylikiimingistä ja Oulusta.Erityisen kiitollisia olemme Alaköökille, että se muiden Ylikiimingin yksiköiden osallistumisprosentista huolimatta järjestää vuorollaan  toimintaa myös Piilometsän sekalaiselle seurakunnalle! HURRAA!!!

Lapset olivat lintuja ja aikuinen ohjasi heitä leikissä sanomalla: "linnut lentäkää", "linnut oksalle", "linnut pesään" ja "linnut syömään".

Keväällä etelästä muuttaa 

monia lintuja takaisin Suomeen.

Ne löytävät keväällä ruokaa luonnosta, 

koska aurinko on sulattanut lumen pois. 

Kuu kiurusta kesään,

puoli kuuta peipposesta,

västäräkistä vähäsen, 

pääskysestä ei päivääkään.

 

Lapset odottivat jännittyineinä, mikä on seuraava tehtävä.

Luonnon salapoliisit etsivät metsästä kevään merkkejä: erilaisten lehtipuiden silmuja, hiirenkorvallisia puiden lehtiä ja maasta pilkistäviä kasvinalkuja.

                Kevät tuli,
                lumi suli,
                Puro sanoi,
                PULI - PULI.

Kevään korvilla -luontopolun varrella oli erilaisia tehtäviä, jotka liittyivät keväiseen luontoon. Lapset suorittivat tehtävät yhdessä mukana olleiden isovanhempien kanssa. Isovanhempien päivässä on mukava, kun kaikki saavat osallistua: jos ei ole omia isovanhempia paikalla, voi kulkea jonkun toisen lapsen isovanhemman kanssa.

Ruokaa odotellessa  lapsilla riitti virtaa vielä omiin juoksuleikkeihin.

Luontopolun päätteeksi osallistujien kurisevat vatsat täytettiin makoisalla itse valmistetulla retkikeitolla.

Ruoka maistuu ja ruokailu sujuu, kun vaan on muistettu pakata retkilautaset, motit ja monitoimiaterimet mukaan.