Täysi tohina päällä. Osa siivoaa leikkimökkiä ja osa maalaa aitaa uuteen loistoon. Rooleja vaihdettiinkin välillä, kun kumma kyllä, maalauspiste veti puoleensa vapaaehtoisia halukkaita enemmässä määrin kuin leikkimökinsiivouspiste.
Vesimaalaus on mukavaa! Kun pääsee urakan loppuun, saa alkaa taas alusta ja kun pääsee urakan loppuun, saa alkaa taas alusta ja kun...
Henrik ja Aslak halusivat maalata Monttuportin. Tämä vesimaalaustapa on aivan passeli 1-2-vuotiaillekin innokkaille puuhastelijoille. Mitä vaatteet nyt saattaa vähän kastua, mutta kesä kasteen kuivaa.
Pihalla on taas kaikki heikun ja keikun. Vain Peppi puuttuu... Missä Peppi luuraa? Yläkuvassa oikealla näkyy se (ylimäärinen) tavaramäärä, joka oli saatu sovitettua pieneen leikkimökkiin ja vasemmalla taitaa tepastella itse siivouspäällikkö, Emma-kuopus.
Myös etuterassilta ja patiolta pitää laasta kaikki hiekat pois. Aikuinen ei ole vissiin koskaan maininnut sitä asiaa, että leikkimökkiin ei ole soveliasta kantaa hiekkaa... Vai mitenkähän sen asian laita olikaan?
Leikkimökin sisätiloja on maalattu muutamana edellikesänä. Talven jälkeen leikkimökkiin kulkeutuu AINA sinne kuulumattomia kaiken maailman leluja, sankoja, lapiota, traktoreita... Ja toisaalta taas, heti kun aikuisen haukankatse välttää, pienimmäiset kantavat leikkimökkiin kuuluvaa välineistöä pihan perimmäisiin kolkkiin. Nämä tytöt eivät kuitenkaan ole luvattomissa puuhissa, vaan putsaavat ja tyhjentävät luvan kanssa rakennusta laasuukuntoon.
On se piha aika ankean näköinen lumien sulamisen jälkeen. Lehdet, risut ja havut valtaavat joka kolkan.
Meillä on tapana puhdistaa vain kulkuväylät ja nurmikonkaistaleet ja jättää metsäinen alue koskemattomaksi. Varsinkin isojen puiden juuristot tarvitsevat suojaksi kaiken mahdollisen havupeitekerroksen.
Kun pihalle on kertynyt erinäisiä lehtikasoja, ne nostetaan puutarhakärryn kyytiin ja toimitetaan jatkojalostukseen.
Uusi puutarhakärry on paljon kyvyempi kuin entinen. Kärryssä on edessä stoppari, ettei kärry pääse kippaamaan kesken toimituksen. Tällä kertaa kärry saatiin porukalla melkein perille asti. Nyt tarvitaan aikuisen apua, että lasti saadaan kaadettua vattupensaikon juurelle.
Ja juoksujalkaa hakemaan uutta kuormaa.
Huiluutauko! Pikkukaksoset ovat uurastaneet pihahommissa niin reippaasti, että nyt on huvittelun vuoro.
Piilometsän pihan puusavotta alkoi kesäkuun alussa. Pihapuiden määrää karsittiin, jotta kasvihuone saisi mahdollisimman paljon valoa. Oikeassa yläreunassa pilkistää uuden kasvihuoneemme katto. Kasvihuone sijaitsee aidan takana ja sen sijainti määriteltiin sen mukaan, mihin aurinko paistaisi päivällä pisimpään.
Myös itikoita on riittänyt pihalla viime aikoina haitoiksi asti, kun tuuli ei ole päässyt enää tuivertamaan pihalle saakka. Kesätyttö Viola tekee pihalta kaadettujen puiden oksista haketta, joka käytetään kasvien ja pensaiden katteena.
Valmis puupino syntyy hetkessä. Kuvamateriaalin ulkopuolella pikkukaksoset ehtivät eräänkin kerran purkaa pinon takaisin kottikärryyn ja pinota puut uudelleen omanlaiseensa pinoon. No, onneksi ei ehditty tehdä kaikkia tukkeja vielä haloiksi, niin samaa hommaa riittää vielä syksylläkin. Pojat hoi, moottorisahat mukaan elokuussa!
Kasvimaalle tulevien lautojen tervauksessa kesätyttö Meten apureina ovat Lilian ja Onni. Alkuperäinen ajatus oli, että puut poltetaan kaasulla, mutta kuuma ja kuiva kesäkuu esti sen aikeen.
... "Tutkimuksissa on todettu, että mäntytervan teho puunsuojauksessa perustuu sen muodostamaan kalvoon. Puuhun sivelty (mänty)terva estää veden tunkeutumisen puuhun ja heikentää puuta pilaavien sienien kasvuolosuhteita. Näin ollen EU:n biosidiviranomaiset ovat todenneet, että mäntytervan käyttö niin puunsuojauksessa kuin muissakin tarkoituksissa saa Suomessa jatkua."... JIHUU!
Tervaa on perinteisesti käytetty: veneisiin ja hirsirakennuksiin, yleensäkin puurakenteiden suojaamiseen, kansanparannukseen ja täiden hävittämiseen päästä. Amerikassa on ennen vanhaan ollut tapana tervata kovasti ilkeyttä tehnyt henkilö ja pyöräyttää hänet höyhenkasassa. Se onkin ollut varmaan huvittava näky. Ja on varmasti oppi mennyt perille. Lilian ja Peppi osallistuvat lautojen tervaukseen.
Kyllä pitää olla tarkat silmät, että kesken kaiken touhun löytää pihalta pienen pienen öttiäisen. Meillä on vuosien kuluessa aika ajoin ollut aina lapsia, jotka ovat oikein erikoistuneet öttiäisbongaukseen. Öttiäisiä on kuvattu ja tutkittu. Niistä on haettu tietoa kirjoista ja netistä. On niille välillä rakennettu kotipesätkin.
Tämä määriteltiin lehtikuoriaiseksi. Emme ole lainkaan varmoja, onko se juuri se, mutta kuvien perusteella päätimme tulla juuri siihen tulokseen.