HYPPY KIVIKAUDEN ELÄMÄÄN: TALVI

Osallistuimme tälläkin päivähoitokaudella StarT-ohjelmaan, jonka puitteissa käsittelimme Rekikylän (Piilometsän) kivikautisella asuinsijoilla n. 5000 vuotta sitten tapahtunutta taviaikaista elämää. Teimme aiheesta myös videon, jonka voit katsoa tämän jutun loppupuolelta.

Sen lisäksi, että Päiväkoti Piilometsä sijaitsee mahtavan luonnon keskellä, se on rajattu Museoviraston suojeleman valtakunnallisesti merkittävän kivikautisen asuinpainanta-alueen sisäpuolelle. Tämä ns. kivikautinen pyyntikulttuuriasuinpaikka sijaitsee kuivalla hiekkakankaalla. Paikalla asuneen väen elinkeinot ovat olleet pyynti eli metsästys ja kalastus sekä marjojen ja yrttikasvien keräily.

Tänä talvena kuvittelimme olevamme kivikauden asukkaita ja hyppäsimme 5000 vuoden taakse esihistoriallisen Rekikylän talviseen elämään. Tässä jutussa kuvailemme aiheen käsittelyä ja videon valmistumisen kulkua viiden esihistorian aikaisen lapsen elämän kautta

. 

SIMIL: RUMPALITYTTÖ

SIMIL on kylän rummuttajatyttö, joka antaa lähtömerkin metsästäjille ja kalasaaliin hakijoille. Similin roolihahmoa esitti Vilja.

Mainiot karvalakit saimme lainaan lasten kotoa tai mummolasta.

Siis matkaan! Ennen kuljettiin alkeellisella rekikelkalla, jota vetivät kesytetyt vetokoirat. Tällä kertaa vaativaan tehtävään pääsivät päiväkotikoirista  Piitu ja sen äiti Hippu. Elokuvarooli oli koirien ensimmäinen varsinainen roolisuoritus ja vetokoiratehtäviinkin ryhdyttiin ihan noin vain kylmiltään. Yllättävän hyvinhän se sujui!

TEVLE: METSÄSTÄJÄPOIKA

Tässä on nuori metsästäjä, TEVLE nimeltään. Lennen esittämä Tevle pääsee jo muiden nuorten kanssa metsästämään lähimetsään. Kylän miehet ovat lähteneet kauemmaksi metsästys- ja hylkeenpyyntimatkalle. Muinoin talvesta selviämisen elinehto oli riistan metsästäminen.

Jo ensimmäisillä Suomen asuttajilla oli luupäinen keihäs mukanaan. Sen he korvasivat maailmalla keksityllä nerokkaalla keksinnöllä, jousella ja nuolella. Riistaeläimistä saatiin lihaa, nahkoja ja turkiksia sekä eläinten luista ja sarvista tehtiin työkalujen teriä. Lintujen ontoista luista tehtiin koruja ja vaatteiden koristeita. 

Lavastuksella oli merkittävä osuus filmin teossa. Näin pääsimme autenttiseen eli alkuperäiseen tunnelmaan käsiksi. Paremman puutteessa eskarieteisemme Vartijanäätä pääsi kuvauksiin mukaan. Huomaa myös jousi, joka on valmistettu Piilometsässä.

METLE: KALASTAJATYTTÖ

METLE on kalastajatyttö. Hän kalastaa ahvenia muinaisella Perämerellä. Perämeri ulottautui ennen ihan oikeastikin aivan lähelle nykyistä Rekikylää. Meri oli vain rantavallin takana, ja kivenheiton päässä oleva Hankisuokin oli meriveden peitossa.

Tämä kuva otettiin kuitenkin läheisellä Kiiminkijoella, joka on kaitainen uoma, jäänne muinaisesta merestä. Vesistöt ovat olleet pyynnin lisäksi esi-ihmisen tärkeimpiä kulkureittejä. Metleä esittävä Milla yrittää tehdä paksuun jäähän reikää ja onkia sieltä saalista.  
Kala käytettiin tarkoin hyödyksi: liha ja ruodot valmistettiin ruoaksi keittämällä tai kuivattamalla talvisessa auringonpaisteessa kapakalaksi. Talvella saalis säilyi pitkään hyvänä myös pakkasilmassa. Kalannahakaa myös parkittiin ja siitä valmistettiin vaatteita.

  

 AIMA: KEITTÄJÄTYTTÖ

AIMA on jäänyt kylän kotaan vahtimaan tulta.

Samalla Aimaa esittävä Maija valmistaa metsästäjille makoisaa hirvikeittoa. Keitto keitettiin nuotiolla ja kuumilla kivillä puu- tai saviastiassa.
Aima korjaa metsästäjien rikkoutuneet jouset ja nuolet kuntoon. Vaikka Aima ei ole tässä vielä kuuttakaan vuotta vanha, hänen on pitänyt osata jo menenlaisia käsityötaitoja, sillä kaikki tarvekalut valmistettiin itse puusta, eläimen luusta ja taljoista sekä kivestä hiomalla.

TEIJAR: HOITAJATYTTÖ

Mietimme porukalla, miten erilaista lapsen hoitaminen on ollut ennen verrattuna nykypäivään. Teijar, samoin kuin häntä esittävä Iiris, on tässä vajaan 6-vuotias ja tekee jo vaativia "kotitöitä".
TEIJAR hoitaa pikkusiskoaan, koska äiti on keräämässä  lähimetsässä polttopuita nuotioon.  Piilometsän Lotta on päässyt esittämään kylän nuorinta vauvaa ja hänen sijaisnäyttelijänä toimii Kaisu-open vanha nukke.

VIDEO:





KYLÄN LAPSET: VAATETUS

Jäljittelimme kivikauden vaatetusta saatavilla olevilla (lampaan)taljoilla.Esi-ihmiset valmistivat vaatteensa rasva- tai savuparkituista metsäneläinten ja kalojen nahkoista sekä turkiksista. Ompelemiseen käytettiin luuneulaa sekä jänteistä tai kasvinosista valmistettua lankaa.

KAIKENNÄKÖISTÄ VÄRKKÄÄMISTÄ AIHEEN PARISSA:

Esiintyjät keksivät oman nimensä latomalla kirjaimia summanmutikassa kirjain toisen perään. Jokainen myös piirsi oman "hahmonsa". Maija, harmaassa turkishatussaan, on löytänyt omanlaisensa "metodin" näyttelemiseen ja on hakenut  tuntumaa rooliin myös videoinnin ulkopuolella.

Jokainen isompi piilometsäläinen on vuollut tai vuolee tänä vuonna jousen ja nuolen, ihan kivikautiseen tapaan. Vuorossa yläkuvassa on metsästäjäpoika Tevleä esittävä Lenne. Haksahdimme jousiammuntaan elokuun 2017 Kierikin vierailullamme. KummiprofessorimmeVesa-Pekka tarkastelee Piilometsän eri puulajeista valmistettuja jousia.

Milla leikkasi parkitusta ja muokatusta nahasta nauhoja rummun ja nahkavaatteiden kiinnittämiseen. 

Päättelimme, että entisajan rumpukapulassa olisi voinut olla täytteenä vaikkapa kuivaa heinää. Sitä tytöt löysivät helposti jänölle tarkoitetusta heinäpaalista.
Pihalta löytyi myös kapulaan sopiva oksa. Näppäräsormiset Vilja ja Maija sitoivat kapulan hetkessä kasaan. Tytöiltä sujuu jo vaivattomasti tärkeä taito, solmujen sitominen: langat ristiin, alimmaisella langalla puhkaistaan ylhäältä päin "ilmapallo" ja vedetään langat vastakkaisiin suuntaan tiukalle. Ja sama toistetaan vielä kaksi kertaa.

Helmi pääsi kokeilemaan millaisia ääniä nahkainen rumpukapula saa aikaan muinaisin työskentelytavoin parkitussa rumpunahassa. 

Iiris sitoo videointia varten sijaisnäyttelijävauvan päälle savuparkitun nahkakapalon. 

KÄY KATSOMASSA TÄÄLTÄ HYPPY KIVIKAUDEN ELÄMÄÄN LIITTYVIÄ POSTAUKSIA!