NAVIBARIN KATOAMINEN

HUOM!!!! ---- ÄLÄ käytä BLOGIN ALAREUNAN UUDEMPI JA VANHEMPI TEKSTI-LINKKEJÄ! -------- OHJE: KULJE "LUE BLOGIAMME"- PAINAKKEIDEN KAUTTA BLOGIJUTTUIHIN. --------

perjantai 21. syyskuuta 2018

LÄHDEHALTIJAT, tästä se lähtee...


Päiväkoti Piilometsä on luonto- ja ympäristökasvatukseen erikoistunut päiväkoti. Toimimme ensisijaisesti päiväkodin perustamisvuonna (2004) määriteltyjen luontoarvojemme mukaisesti. Tämän rinnalla toteutamme ympäristökasvatusta myös erilaisten lapsille suunnattujen ohjelmien puitteissa.

Yksi tämän vuoden tärkeimmistä ja suurimmista projekteista kulkee työnimellä "LÄHDEHALTIJAT". Piilometsän väki tuo esille huolen Viinivaaran lähde- ja pohjavesialueen luontokohteista.  Projekti toteutetaan lasten tulevaisuuden näkökulmasta käsin ja sitoutumatta mihinkään yksittäiseen tahoon. Tämän projekti on saanut alkunsa noin neljä vuotta sitten ja nyt on viimeinen hetki viedä se loppuun.

Aloitimme kuvaussessiot Viinivaaran lähteillä 21.9.2018 valokuvauksen ja videoinnin merkeissä. Mukaan saivat lähteä halukkaat tytöt, jotka esittivät paikan päällä Lähdehaltijoita.

Nellan Jari-isä käytti vapaapäivän Lähdehaltijoiden valokuvaukseen. Haltijakeijut jaksoivat sisukkaasti ja kärsivällisesti poseerata kauniissa satumaisemassa. Milla ottaa tässä lähteen kirkasta ja puhdasta vettä vanhanaikaiseen tuohesta tehtyyn juoma-astiaa eli lippiin. Lähdevesi on juotavaa sellaisenaan.


Piilometsän väki valmistaa "LÄHDEHALTIJAT"-projektista monitaiteellisen näyttelyn. Näyttelyn pidämme vuoden 2019 aikana. Kuulemme mielellämme erilaisista mahdollisista näyttelypaikoista, joten niitä saa meille ehdottaa: 
* FB-SIVUSTOLLAMME
* SÄHKÖPOSTISSAMME pk(at)piilometsa.fi 

Vielä eilen (launataina 22.9.2018)  suunnittelimme näyttelyn ajankohtaa keväälle 2019. Saimme kuitenkin idean (yllättävää kyllä...) osallistua tällä aiheella Itämeren pelastamiseen tähtäävään kilpailuun, jonne voi ilmoittautua (HIPHURRAA!) vielä tällä viikolla! Odotamme, mitä kisa tuo tullessaan ja jatkamme joka tapauksessa tiivistä työskentelyä aiheen parissa. 
* ITÄMERI-kilpailu


Näyttely tulee sisältämään valokuvia, videon, runoja, maalauksia, tarinoita ja ihan oikeaa faktaa lasten kirjoitelmien muodossa. Näyttelyssä käsittelemme Viinivaaran lähde- ja pohjavesialueen lisäksi siihen vahvasti liittyvää Olvassuon luonnonsuojelualuetta sekä lähivesistöjä, kuten Nuorittan- sekä Kiiminkijokea. 


Sorsuanojan kota
Teemme vielä kuvausreissuja Viinivaaran lähteille sekä kuvaussessioita Nuorittan- ja Kiiminkijoen tyttö- ja poikahaltijoiden elämästä. 5-6-vuotiaat pääsevät projektissa etsimään luontotietoutta, käyttämään äidinkieltä ja matematiikkaa, liikuntaa sekä maalaus- ja musiikkitaidetta. Lapset pääsevät esiintymään ja myös kuvaamaan.

Saimme reissussa tietoa lähteistä sekä niiden vesivarantojen riittävyydestä.

Viinivaaran lähteillä meitä opastivat asiantuntevasti ja monipuolisesti Ylikiimingin kalastuskunnan puheenjohtaja ja Viinivaara-liikkeen jäsen Pentti Marttila-Tornio sekä hänen matkaseuralaisensa Eero Mykkänen. 

Yksittäisillä ihmisillä on Viinivaaran vedenotosta neutraaleja, puoltavia ja vastustavia mielipiteitä. Ne eivät millään tavalla vaikuta Piilometsän varhaiskasvatuksessa tehtävään ympäristökasvatustyöhön. Luonnonsuojelutyö (Viinivaara-asia) ei ole myöskään poliittinen kysymys tai kunnia-asia, josta ei voi luopua. Ainakin Piilometsän aikuisten velvollisuus on kantaa huolta ympäröivästä luonnosta ja lasten tulevaisuudesta.



TAUSTATUTKIMUSTA
VIINIVAARASTA
Viinivaaran ihmeellisen kaunis lähde- ja pohjavesialue sijaitsee Pudasjärven ja Utajärven rajamailla. Viinivaaran välittömässä läheisyydessä on Olvassuon luonnonsuojelualue.
Lähteet ovat vesilaissa merkittäviä suojelun kohteita. (Vesitalous 4/2014).

Näin kauniilta näyttää pohjahiekasta pulppaileva lähdevesi. 

Oulun kaupunki ja sen vesilaitos, liikelaitos Oulun Vesi pyrkivät varmistamaan vedenottohankkeella kaupungin talousveden saannin kriisitilanteessa. Koska Viinivaarasta tehtävä putkisto on tarkoitus tehdä ennakkoon valmiiksi ja se ei voi olla pitkiä aikoja käyttämättömänä, kaupunki aikoo johtaa alueen lähde- ja pohjavesivarantoa talousvedeksi jo 2020-luvun alusta lähtien. Suunnittelutyö aloitetaan vuoden 2019 aikana. Vedenotto rahoitetaan vesimaksujen korotuksilla, ei kaupungin budjetista.

Surulliset Lähdehaltijat
Hanke on käynnistynyt jo vuonna 1983 ja tarvitsee toteutuaksen Valtioneuvoston hyväksynnän. 80-luvulla Oulun talousvesi oli pahanmakuista ja -hajuista, mutta nykyisin vedenlaatu todetaan hyväksi. Suunnitelmien mukaan talousvesi tullaan sekoittamaan suhteessa: 2/3 Oulujoen vettä ja 1/3 Viinivaaran vettä.  Viinivaaraan perustetaan yli 10 pumppaamoa ja veden määrä olisi nykyisten lupahakemusten mukaisesti 11 000m3 vuorokaudessa. Viinivaara toimisi kriisitilanteessa varavesivarantona.


MIKSI EI?
Tähän mennessä suunnitelmat eivät ole toteutuneet, koska hankkeelle ei ole ollut riittävästi luontoarvoja huomioivia ja puoltavia argumenttejä. Vedenotto vaikuttaisi haitallisesti lähialueen luontoon, kuten Natura-suojeltuun Olvassuon luonnonsuojelualueeseen ja Viinivaaran ainutlaatuiseen lähteikköalueeseen.  
* Suomen Natura 2000 - Olvassuo  (www.ym.fi)

Natura-suojeltu Kiiminkijoki sekä Kiiminkijoen suurin päähaara Nuorittanjoki ovat myös vaikutusalueen piirissä.
Kiiminkijoki on arvokas, koska se on harvoja jäljellä olevia suhteellisen luonnontilaisia jokia. Joki on myös maisemallisesti arvokas, koskineen, vyörytörmineen ja kalliorantoineen.
Pohjaveden vähentymisellä on vaikutusta myös pintavesien laatuun ja virtaukseen. Pintavesien laadun ja virtauksen muutoksella on taas vaikutusta lajeille, jotka ovat herkkiä ympäristön muutokselle. Näiden kaikkien edellä mainittujen vesistöjen vedet päätyvät lopulta Itämereen, jonka puhtauden puolesta käydään suuria kampanjoita.

Utajärvi ja Pudasjärvi, joiden alueella suunniteltu vedenottoalue sijaitsee, vastustavat hanketta ja vaativat hankkeen keskeyttämistä. Ne, niinkuin muutkin osalliset, pyytävät Oulun kaupunkia kartoittamaan Viinivaaran sijaan seuraavaksi vaihtoehtoista, hajautettua mallia.


Sorsuanoja kesällä 2018. Luonnon ekosysteemit ovat monimutkaisia ja lisäksi ilmastonmuutos tuo epävarmuutta pitkällä ajalla tapahtuvaan tarkasteluun.

* Viinivaara-ilta Utäjärvellä 27.9.2018
* Viinivaara.net

Sorsuanoja syksyllä 2018
LAUSUNNOT: Kiiminkijoen kalastusalue, Kiiminkijoki ry, Kiiminkien luonnonsuojeluyhdistys, Hetejärven kalastuskunnan osakaskunta, Juorkunan kalastuskunta, Särkijärven kalastuskunta sekä iso joukko yksityisiä vesialueen omistajia on jättänyt hankkeesta monipuolisesti perustellun vastalauseen. Muistutuksen keskeinen vaatimus on, ettei Viinivaaran alueelle myönnetä pohjavedenottolupaa, ei hankkeen valmistelulupaa, eikä myöskään lupaa lähteiden suojelusta poikkeamiseen.
* Maanomistajat, kalastuskunnat, luonnonsuojelujärjestöt ja 
  vesialueiden omistajat: Valitus aluehallintoviranomaiselle

Kiiskioja
LAUSUNNOT: Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri, Iijoen suojeluyhdistys ja Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ovat jättäneet Viinivaaran vesihankkeesta myös mielipiteensä Varsinas-Suomen aluehallintoviranomaiselle. Järjestöt vaativat lainsäädännön perusteella vedenottoluvan kieltämistä.
* Järjestöjen mielipide aluehallintoviranomaiselle

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 4.9.2018 päivätyssä ja 26.9.2028 saapuneessa lausunnossa todetaan: "Vedenotolle ei voida myöntää lupaa, koska hanke merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja,joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon."

* 28.9.2018: Oulun kaupungin viranhaltijat ovat hakeneet valtusoikeutta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon.
* Valitusten käsittelyn jälkeen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto menee päätettäväksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Jos virasto ei tee lausunnon perusteella heti kielteistä päätöstä, pidetään alueella uusi maastokatselmus aikaisintaan ensi keväänä. 



VAIHTOEHDOT:
Hajautetussa mallissa otetaan käyttöön useita pohjavesilähteitä pääosin Oulun omilta alueilta. Oulun yliopiston Thule-instituutti on vuonna 2015 kartoittanut vedenhankinnan tilannetta ja vaihtoehtoja. Tuohon asti tarkempi varaveden selvitys on kohdentunut pelkästään Viinivaaran suuntaan. 

Etelän suuret kaupungit Helsinki, Turku ja Tampere perustavat vedenhuoltonsa joko kokonaan tai suurimmalta osaltaan pintaveteen. Thule-instituutin työssä tuli esille, että myös Iijoen pintavesi on vaihtoehto siinä tilanteessa, jos pohjavesi ei jostain syystä onnistu. 



OLVASSUON LUONNONPUISTO
Olvassuon luonnonpuisto on 6000 hehtaarin suuruinen alue, jossa merkittyjen alueiden ulkopuolella liikkuminen on kielletty luonnonsuojelullisista syistä. Suomalaisten soiden joukossa Olvassuo on yksi hienoimmista. Se on yhdistelmä kaikenlaisia soita, jotka tuhansien vuosien kuluessa ovat lomittuneet toisiinsa ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi. 


* RAMSAR-ohjelma; maailmanlaajuinen kosteikkoluontoa suojeleva ohjelma.
* Olvassuon Natura 2000 -alueen hoito-ja käyttösuunnitelma





ITÄMEREN SUOJELEMINEN

Itämeri

Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri, joka lukeutuu murtovesialueisiin. Vähäsuolaisuutensa lisäksi Itämeri on pieni ja erittäin matala. Itämeren suuri alttius saasteille ja myrkyille johtuu sen mataluudesta sekä pienestä vesitilavuudesta sekä huonosta veden vaihtuvuudesta. Itämeren keskisyvyys on vain 55 metriä ja veden täydellisen vaihtumisen kestoajan arvioidaan olevan noin 30 vuotta. Valuma-alueeseen kuuluu osia 14 valtiosta ja alueella asuu lähes 90 miljoonaa ihmistä.

Itämeren suurimpana ja vakavimpana uhkana pidetään rehevöitymistä, josta näkyvinä merkkeinä ovat lähes jokakesäiset runsaat leväkukinnat sekä rantojen ja kalaverkkojen limoittuminen. Rehevöitymisen seurauksena pohjaan vajoavat kuolleet levät kuluttavat hajotessaan runsaasti happea, ja pohjan hapettomat alueet ovat laajentuneet. Jopa kolmannes koko Itämeren pohjasta kärsii happikadosta. Hapettomissa oloissa pohjasta liukenee lisää ravinteita veteen, mikä rehevöittää merta entisestään. Ulkoisen kuormituksen vähetessäkin sisäinen kuormitus jatkuu pitkään ja meren tila kohentuu hitaasti.

Vaikka Itämereen tulevaa orgaanisen aineen, ravinteiden ja eräiden ympäristömyrkkyjen kuormitusta on erityisesti parin viimeisen vuosikymmenen aikana pystytty vähentämään, on ravinnekuormitus sekä Suomesta että lähialueen muista maista ekologisen tasapainon kannalta edelleen liian suurta. Viimeksi kuluneet vuosikymmenet ovatkin osoittaneet, että muutokset Itämeressä ovat olleet voimakkaita ja vedet ovat huonontuneet koko Itämeren alueella. Tilanteen pysyvä paraneminen edellyttää fosfori- ja typpikuormituksen merkittävää alentamista koko Itämeren valuma-alueella.

Lähialueemme: Perämeri 

Perämereen laskee lukuisia suuria jokia, myös Itämeren suurin lohijoki Tornionjoki, Oulujoki sekä Natura-suojeltu Kiiminkijoki. Merenkurkun läpi vaeltaakin kutemaan vuosittain merkittävä osa Itämeren lohista.

Itämeren pintaveden suolapitoisuus vähenee pohjoista kohden, ja Perämerellä Itämeren vesi on lähes makeaa. Myös Itämeressä menestyvien lajien määrä vähenee siirryttäessä eteläiseltä Itämereltä kohti pohjoista. Pohjoisen Itämeren vähäsuolaisuus, kylmät talvet ja meren jäätyminen asettavat haastavat puitteet eläinten ja kasvien sopeutumiselle. 

Perämeri on suhteellisen vähäravinteinen ja ihmisen aiheuttama kuormitus pienempää kuin muilla Itämeren alueilla. Perämerellä ja Merenkurkussa sijaitsevatkin Itämeren ainoat vesialueet, joilla meren tila voidaan tällä hetkellä luokitella hyväksi (Helcom).

Ympäristöministeriö: Itämeri ja merensuojelu
Ympäristöministeriö: HELCOM - Itämeren suojelukomissio
Liikennevirasto
Ymparisto.fi -Meri 
Itämerihaaste
WWF - Itämeri 
Luonnonsuojeluliiton Itämeriohjelma
Luonto-Liiton Itämeriryhmä 
Puhdas Itämeri
Itämeren suojelu - John Nurmisen säätiö
Itämeriprojekti - Ålandsbanken
EDU.FI - Muutoksen keinoja