NAVIBARIN KATOAMINEN

maanantai 30. toukokuuta 2016

PARTAVALAS UIMAHALLISSA?

 

Mahtavaan vedenalaiseen maailmaan tutustuminen ja uinnin oppiminen lähtee sukeltamisesta. Altaan mitan sukeltaminen vaatii rohkeutta ja taitoa, niin kuin tässä yläkuvassa 5-vuotias päästelee menemään pituussukellusta sukellusvanteiden läpi altaan päästä päähän.
Joitakin tärkeitä taitoja pitää opetella ennen uimaan oppimista. Kelluminen on osa uinninopetusta. Sillä tavoitellaan rentoutta, jota uimisessa tarvitaan. Jos lapsi ei ole rentona, hän ei pysy pinnalla. Potkujen opettelemisen myötä lapsi pääsee etenemään vedessä, koska pelkillä käsilihaksilla ei juuri vedessä pitkälle pötkitä. 
Tärkeimmät taidot ovat kuitenkin liukuminen ja sukeltaminen. Sukeltamisen jälkeen opitaan vasta uimaan.  
Sukellusta lähestytään lasten kanssa ensin ”keittämällä perunoita” eli pörräytttelemällä suulla vettä siten, että veden pintaan muodostuu poreita. Nokastakin voi pitää kiinni, mutta myöhemmin molemmat kädet ovat liukuharjoituksissa tarpeen. 
Ottamalla keuhkoihin ilmaa, sukellus veden alle voi alkaa. Vedessä muistetaan pitää ainakin alkuvaiheessa suu tiukasti kiinni, ettei tule hörpättyä vettä. Myöhemmin, kun sukellustekniikka on hallussa, suutakin voi pitää auki ja ilmaa päästää vähitellen ulos keuhkoista. 
Kun oppii olemaan vedessä rennosti ja luontevasti, uusia taitoja on helpompi opetella. Jos pelkää tai jännittää vettä kauhusta kankeana, ei edes liikkuminen vedessä ole mieleistä.
Kelluntavälineet antavat lapselle mahdollisuuden oppia leikin kautta. Uimavälineistä on hyvä kuitenkin myös irtaantua, joten osa uintireissuista kannattaa tehdä ilman niitä.
Pitemmällä olevat lapset voivat tehdä veteen delfiinihyppyjä asettamalla kädet jatkoksi pään eteen. Sukeltamisen taito perustuu liukuasentoon ja sukelltamiseen saa lisää vauhtia potkuilla ja käsiliikkeillä. 
Lapsen totuttaminen veteen alkaa jo aivan pienenä pallerona. Uimassa voi käydä kesäisin päivittäin ja muulloin ainakin kerran, pari kertaa kuukaudessa. Uimahallissa ei kannata vain lökötellä matalassa vedessä, vaan joka kerta opetella jotain uutta, että lapsen taidot kehittyisivät. Mökkeilynkin lomassa voi uiskennella rauhallisin mielin aikuisen valvonnassa järvessä tai joessa, kun käyttää kellukepukua tai pelastusliivejä. Siinä samalla voi turvallisesti opetella uinnin alkeita ja tekniikkaa. 
Myyräuinnin oppiminen on helppoa! Me opettelemme myyräuintia sukeltamisen avulla eli samalla kun lapsi liukuu sukeltamalla, hän ottaa siihen mukaan potkut ja kädet. Uintia voi kutsua myös Tarzan- tai krooliuinniksi. Pohjoismaisen määritelmän mukaan ihminen on uimataitoinen vasta, kun hän voi syvään veteen hypättyään ja pinnalle päästyään uida yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta neljänneksen selällään.
Partavalas tuotti hauskoja tilanteita ensikertalaisille, Piilometsän 3-vuotiaille (tämän vuoden 4-v.).
Nämä kuvat ovat Piilometsän väen omilta uimahallireissuilta, jossa itse opetamme lapsille uintitekniikkaa mukavan vesi-iloittelun lomassa. Meillä on tavoitteena, että jokainen lapsi kelluisi, liukuisi ja sukeltaisi sekä uisi hieman myyräuintia ennen koulun alkua. Perheen oma aktiivisuus uimisen opettamisessa on kuitenkin merkittävintä siinä, kehittyykö lapsen uimataito vai ei. 

Meistä aikuisistakin on hauska keskeyttää päiväkotiarki ja käydä muutamia kertoja vuodessa "rentoutumassa" lasten kanssa uimahallissa. Reissut sujuvat hyvin, kun on selkeät ohjeet ja valvonta pelaa. Piilometsän lapset osaavat käyttäytyä myös uimahallireissuilla, emmehän niitä muuten toki tekisikään. Tyydymme Oulun kaupungin päätökseen järjestää uinninopetus vain yli 7 lapsen esiopetusryhmille. (Piilometsässähän ei tämä kriteeri täyty!) Meidn yksi uintikerta vastaa kuitenkin muiden kahta ½ tunnin opetuspyrähdystä altaaseen. 
Jaksettiinpas! Nokka kohti pysäkkiä ja Rekikylää.
 Yksi probleema kuitenkin on: Nykyään Oulun keskustan kaksi uimahallia on buukattu niin täyteen päiväkoti- ja koululaisvuoroja, että muut käyttäjät (kuten meidän ryhmä) saa saapua paikalle vasta iltapäivällä. Se taas ei ole päiväkoti-ikäisten lasten jaksamisen kannalta otollisin uintiaika huomioon ottaen senkin, että kuljemme pääasiassa julkisilla linja-autovuoroilla. Saataisiinpas Kiiminkiin oma uimahalli…
Kartta ja aikataulut olivat meille yhtä hepreaa. 
Hei! Meidän päiväkotikin kuuluu juuri ja juuri linja-autoreitistön piiriin. 
Linja-autoa odotellessa tutkimme myös ohi kulkevia automerkkejä.


Heti kesäkuun alussa kaivetaan suihkepullot ja piha-allas esiin kuumien päivien iloksi ja siitä lisää blogissamme myöhemmin. Nauttikaa Suomen lyhyestä kesästä ja käykää uimassa lasten kanssa luonnonvesissä, kehoittavat kahden (jo aikuisen) Vesinokkaeläimen päivittäistä (ja montakin kertaa päivässä) uintia lähivesissä: Kiiminki- ja Nuorittanjoessa sekä Lylykkäällä seuranneet Partavalas ja Uimamaisteri.
Viimeksi kävelimme Raatin pysäkiltä ensin Hupisaarille Vihreä lippu-juhlaan ja kävelysiltoja myöten takaisin Raattiin ja uimahalliin. Taustalla Merikosken sillat.


 UINTIOPAS PERHEILLE


Jossakin päin Suomea toimii uutena konseptina ns. perheuimakouluja. Siellä opetellaan yhdessä oman vanhemman kanssa alkeisuimataitoja niin, että vanhemmat osaavat myös itse niitä lapselleen opettaa ja tietävät mihin asioihin kiinnittävät huomioita. Vanhemmille tämä on oiva mahdollisuus oppia itse ohjamaan lasta uimataidon kehittymisessä!