MERIROSVOLAIVA

Merirosvolaivasta puheenollen… AAAARGH! Ja vielä toisen kerran AAAARGH!

Kylläpä "vähän" harmittaa, kun talvi oli taas liian lyhyt, pitkään lauha ja vetinen.  Vaikka pakkaskausiakin talveen sisältyi, merirosvolaivan teko lähimetsään viivästyi ja viivästyi, mutta näin pääpiirteissään rakennustouhut kuitenkin etenivät.

Laivan runkoon lapset kolasivat ja lapioivat pohjalunta jäätiiliä varten. HMMM… Olisikohan rakentamistehokkuudella jotain merkitystä laivan valmistumisaikatauluun? Pienimmätkö täällä tekivätkin suurimmat työt ja isommat heittivät hanskat naulaan ja kolat kentälle kesken rakentamisen.

Kolatusta lumikasasta muodostui laivalle runko, kyljet. Laiva suunniteltiin aika kookkaaksi ja päätimme ottaa käyttöön siitä vain kokkapuolen. Pohjalumen päälle kasattiin jäätiilet.

Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki purkkien jäädytysyrityksistä. Kuistit pursuilivat talven ajan maitopurkkeja, joita lapset olivat tunnollisesti tuoneet kotoaan jäätiilien jäädytystä varten. Ajoittain raskaita jäätiililasteja rahdattiin metsään.

Maitopurkkeja ”kuorittiin” porukalla ja se taisikin olla projektin vaivalloisin vaihe. Kaikista isoimmilla oli riittävästi voimaa, mutta pienimmät tarvitsivat aikuisen apua, jotta pahvin irrottaminen alkoi sujua.

Tiiliä jäädytettiin sitä mukaa pohjan päälle kun kuorintatehtävä tuli suoritetuksi. Keräsimme roskat yhteen kasaan, jotta keväällä lumen sulaessa kierrätämme tai poltamme ne.

Jokainen laivaan kiinnitetty tiili merkattiin ylös ja lopuksi tiilet laskettiin yhteen. (Laitetaan tähän alkuviikosta summa – päiväkodilla.)

Valmistimme merirosvolaivan purjeet yksinkertaisesti vain leikkaamalla jonkun perheen tuomasta vanhasta lakanasta kaksi purjeen mallista kappaletta. Pienemmät painoivat kankaalle juoksentelemaan käsipainannalla erivärisiä pieniä dinosauruksia.

Myös isommat lapset tekivät dinosauruksen kuvia kankaalle. He maalasivat lakanaan kangasmaaleilla lempidinosauruksensa. 

Oli maston pystytyksen aika. Saimme sen kutakuinkin pysymään pystyssä vähäisessä, jo tasaiseksi poljetussa lumessa. Purjeet vielä vanhoilla sukkahousuilla ja oranssilla kierrätetyllä ”paalinarulla” kiinni ja ei muuta kuin purjehtimaan. 

Isoimmat saivat vuolemisoppia ja valmistivat nurkissa pyörineistä paneelilaudoista itselleen miekat

Tätä kirjoittaessa jäälaivahan on jo sulanut tänne saapuneen aikaisen kevään takia. Jatkamme pikimmiten projektia rakentamalla paikalle kierrätyslavoista ja –laudoista puisen merirosvolaivan. Siitä tulee juttua sitten myöhemmin!.

Vanhalan rantapirtissä jouluna 1994. Tunnetko pienet merirosvot?

VESI-TEEMAN MERIROSVOLAIVA2008-2009